Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On suurmetsänomistajia myös, jotka tekevät vain hankintakauppaa. Kieltämättä tilastojen mukaan jk osuus puukaupasta on vain 10 prosentin luokkaa, niin myös hankintakaupan osalta, mutta jk sopii hyvin hankintakauppaan. Ei tee vaihtoehdosta heikompaa ja riittää hyvin ulostuloksi.
Kauppatavalla on vaikutusta myös jk metsän kasvatuksessa. Hankintakauppa sopii hyvin jk metsän kasvatukseen. Ei ole syytä laskea mehtäukon kaltaisia tyyppejä puoskaroimaan omaan metsään. Kannattaa pitää puut itsellään ja hakkuuoikeuden myös. ”Tavara on omaa” niin kauan, kun luovuttaa sen käyttäjälle.
<p>Jäännöserästä on kysymys, jos puhutaan kantohinnasta, kaikkien kustannusten vähentämisen jälkeen. Ja hakkuuoikeuden myymisestä on kysymys pystykaupassa. Säilyttää mieluummin hakkuuoikeuden ja puut itsellään ja toimittaa puut tienvarteen tai suoraan käyttäjälle. </p>
Isaskar keturin, Metsäkeskuksen insertin (edellä) mukaan kohteet oli satunnaisesti valittuja ja saman insertin, Metsäkeskuksen valtakunnallisen tarkastuksen tulokset v. 2016-2022, ovat yhteneväiset Keski-Suomen tulosten kanssa. En lähtisi yleistämään hoitamattomiin metsiin, koska tulokset ja havainnot metsissä kertovat, että myös hoidettuja metsiä harsitaan pilalle ja päästään samaan lopputulokseen, eli kuvion uudistamiseen tai suoraan päätehakkuuasentoon.
Saadut tulokset ovat kyllä yhden suuntaisia metsistä tehtävien havaintojen kanssa. Kieltämättä korjuun jäljessä on suuria eroja eri toimijoiden välillä. Onneksi on paljon niitäkin, jotka ansaisevat hyvän palautteen. Oma lukunsa on hoitamattomat metsät, mutta on myös hoidettuja metsiä, joissa valtapuusto pilataan liiallisella harsinnalla. Voittaako ahneus, vai antaako laki valtuutuksen uudistamaan jo nuoria metsiä?
Taimikon hoidon ja nuorien metsien hoidon rästit lisääntyvät. Kemeraa jää jopa käyttämättä. Tilannetta ei korjaa metsänhoidon julkitulon välillä oleva kontrasti. Metsien hoito on mallikasta muutamien (useimpien) tuottajien mielestä, suorastaan mallikasta. Niin sen kuuluukin olla, mutta valitettavasti metsien hoito jää uupumaan hoidon puutteessa. Sen lisääntyvät rästit osoittavat ja nyt uutena metsänhoidon taantuma. On uskaliasta osoittaa, että Suomen metsät tulevat hoidetuksi viljelymetsätalouden keinoin. Voi olla ylivoimainen urakka hoidettavaksi?
Onhan se ristiriitaista, jos laki sallii metsän hävittämisen, kun lähtökohtaisesti suunta metsänhoitoon, metsien monimuotoisuuteen ja ilmasto kysymyksiin on yhteneväinen. Metsien kasvun taantuma ja hiilinielut päästölähteenä osoittavat tällä hetkellä aivan muuta. Paneelin sääntely voi olla hyvä keino ohjaamaan metsänhoitoa oikeaan suuntaan.
Jos Ukrainan ilmoittama vastahyökkäys epäonnistuu, ajautuu Ukraina Venäjän syliin, kortit menee uusjakoon. Itämerellä Venäjä on saanut varautua kaikessa rauhassa. On kerrottu Venäjän valtapyrkimyksistä, (Baltia Suomi Ruotsi) ja itämeren herruudesta?
Ei tuo kovin kaukaa heitä, voihan se olla, että varsinaisilla trolleilla ajatus hidastuu, ei ainakaan kestä siinä vauhdissa, kun arvioidaan metsien kasvuvauhdin hidastuvan ja muuttuvan päästölähteeksi. Ei taida jk metsän kasvatuksella olla tekemistä tämän kanssa?
Sitä samaa edellä? Vastakkainasettelusta on kysymys, siihen on huomautettavaa monella. Kannattaako kuitenkaan kevytnimmailuun mennä?