Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsälakia on tiekennettava, jatkuvassa kasvatuksessa esim. tutkimus lähtee tuplasti puustöpääoman puolesta ja kunnioittaa metsän uusiutumista. Puuta pitää olla, metsän pitää uudistua ja kehityskelpoiset taimistot säästää. Toivottavasti uusiutumattomat metsät jäävät keinollisen metsänhoidon piiriin ja metsälaki tässä mielessä tunnistaa metsänhoidon oikein. Eihän uusiutumatonta metsän hävittämistä lakirajoilla voida jatkaa.
Logistiikan sovittamiseen riittää, että jäävä puusto (uusiutuva, kehittyvä ja edelleen kasvatettava puusto, josta on jk metsäksi) säästetään, siihen ei tarvita uutta logistiikkaa tai menetelmää. Sen sijaan uusi menetelmä on tarvittu hoidon puolelle, joka on sovitettu metsälakiin. Auttaa logistiikan järjestämisessä, mutta ei metsänhoidossa. Jatkuvan kasvatuksen metsiä ohjataan uusiutumattomiin jaksottaisen metsiin, niitä tehdään paljon ja laki ei siinä mielessä tunnista metsänhoitoa. Valitettavasti luuta on käynyt ja vaarana on, että mukana menevät myös jatkuvaan kasvatukseen tarkoitetut uusiutuvat metsät, raivataan korjuun järjestämisen tieltä. Korjattu klo 11:50.
AJ: ”Kasvatettava puusto on oltava valmiina jiikoossa”? Se on se jatkuvan kasvatuksen lähtökohta, ei uusiutumaton ja osoittaa paikan sopivuuden peitteiselle metsänhoidolle. Myös jatkuvuuden metsän kasvatukselle, joka uusiutumattomana tarkoittaa ylimääräistä vaihetta ja häiriötilan jaksottaiseen metsänhoitoon. Se, että kasvatettava puusto/taimikko on valmiina, on eduksi myös jaksottaisessa metsänhoidossa. Logistiikka pitäisi pystyä sovittamaan, ettei korjuu muodostu esteeksi peitteiselle metsänhoidolle.
AJ: Jatkoa hiilinielu keskustelusta. Tunnistamisella tarkoitan sitä, että metsässä peitteisen metsänhoidon luontaiset elementit ovat olemassa ja ne voidaan tunnistaa. Nykyinen metsälaki ei sitä tee. Tehdään pienaukkoa ja poimintahakataan ilman luontaisen uudistumisen elementtejä. Jo alunpitäen nämä uusiutumattomat metsät pitäisi luokitella jaksottaisen metsänhoidon piiriin ja käyttää luontaisesti uusiutuvista metsistä tarjolla olevia vaihtoehtoja peitteiseen metsänhoitoon. Tässä on alunpitäen se lähtökohta peitteiselle metsänhoidolle, joka ei tahdo onnistua tekemällä pystymetsään, mutta on luontaisena vaihtoehtona usein jo valmiina. Jostain syystä toimivan metsänhoidon kannalta on päädytty tällaiseen päinvastaiseen lähtökohtaan. Olisiko metsänhoidon ja logistiikan järjestämisen kannalta jotain tekemistä tämän kanssa.
Kannattaa ottaa huomioon, että metsissä on muutakin, ei vaan yhden tavan metsänhoitoa. On kovin yksipuolista, jos peräti julkilausumasta lähtien noudatetaan vain yhden tavan metsänhoitoa. Metsissä on erilaisia tapoja ja jo julkilausumasta lähtien on menestyksellä käytetty peitteistä metsänhoitoa. Sulkuajalla rajoitettiin ja saatiin jatkuva kasvatus melkein ajettua alas, mutta tämän päivän metsissä siihen, (jk) soveltuvia metsiä on edelleen olemassa. Tilanne ei ole siitään miksikään muuttunut. Huono puoli on, että nykyinen metsälaki ei jatkuvaa kasvatusta tunnista. Tunnistaa lähtökohtaisesti väärin.
”Kun lasketaan mukaan kaikki suojeluvaatimukset, niin kuva on erilainen”.
Fokus ei ole suojelussa, jatkuva kasvatus on laissa määritelty metsänhoidon muoto ja metsänkäyttöilmoituksilta tilastoitu. On tehokkaassa kasvatuksessa siellä missä sitä käytetään. Jos (jk) peitteinen metsänhoito koetaan enemmän suojelua suosivana hoitomuotona, se on hyvä asia.
Kieltämättä on yhteinen näkemys metsien hoidosta, mutta miten siihen päästään. Timppa, tuskin kuitenkaan kilpaillaan siitä, että metsät tuottaisivat mahdollisimman huonosti ja olet valmis kiinnittämään huomion jatkuvaan kasvatukseen. Tämän hetken tilaston mukaan jatkuvan kasvatuksen osuus vain on 2.7 %. Jos vedotaan viimeaikaisiin huonoihin tuloksiin hoitorästeistä ja nuorien metsien hoidosta, ne ovat jaksottaisen metsänhoidon metsiä ja hallitusohjelmaan kuuluvia nekin.
Herättää kysymyksiä, ainakaan peitteisen metsänhoidon vaihtoehdossa ei ole ensiharvennuksia, säästää hoitotöistä ja ei ole näin muodoin lisäämässä hoitorästejä. Toisaalta, kun hoitorästit eivät ole vähetäkseen ja ovat hoitamattomina aiheuttamassa metsän tuottoon hehtaarille (SS) 4500 € aleneman. Olisi tähän jollain tavalla puututtava. Kemerat ja hyvän metsänhoidon suositukset eivät ole riittäneet. Olisiko esim. metsänhoidon tapoja muutettava, tuen määrää lisättävä tai vaadittava jopa hoidon vakuutta, joka palautettaisiin onnistuneen nuoren metsänhoidon jälkeen. – Tuskin ensiharvennus on vielä metsän uudistamisen vaihe, jossa lakirajoille on mentävä?
Tämän päivän Savon Sanomien pääkirjoituksessa on juttua puun kysynnästä ja hintojen noususta, myös nuorien metsien hoitorästeistä. On katsottavissa kuukkelista. Ensiharvennusrästejä kerrotaan olevan 800 000 ha ja taimikonhoidon rästejä 900 000 ha ja että, toinen puoli on hoidon puutteessa ennättänyt riukuuntua lipputanko metsiksi. Pohjois-Savossa molempia hoitamattomia, taimistoja ja ensiharvennuksia on 70 000 ha. Jutussa kerrotaan myös hoitamattomien metsien tuoton menetyksistä.
