Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei siinä auta minkään laiset todistelut, hyviä ensiharvennusmetsiä hakataan pilalle. Hoitamattomat on luku sinänsä, mutta myös hoidettuja, täyden valtapuuston omaavia metsiä harsitaan pilalle pinoon. Jätetään säipäleitä täytteeksi, joista ei koskaan tuke mitään. Valtapuustoa on riittävästi, ilman yhtään täytepuiksi jätettävää. Tämäkin on aika yleistä.
Manumutu 20 %, jos tulee hankintahakkaajan eduksi, sehän sopii, mieluummin näin päin ja mittauslain puitteissa. Ei ole tavatonta myöskään ”konemutuna”, mutta päinvastaisessa tarkoituksessa. Ehtottoman tarkasta mitasta peukalointia, kymmeniä prosentteja, rekkakuormia voi olla ja ei näy tilastoissa.
AJ: ”alikasvoksiin voidaan varmasti tukeutua vain silloin kun niitä on jo olemassa”. Jos peitteiseen metsänhoitoon pyritään, niihin olemassa oleviin, kehityskelpoisiin metsiin ja taimikoihin on turvauduttava, ei lain sallimiin uusiutumattomiin ja kehityskelvottomiin. Huonoin tuloksin niistä metsää tehdään, on turvauduttava viljelyyn. Ei myöskään metsänhoidon ja korjuun esteenä oleviin eli puuhuollon tiellä oleviin. Kelvollinen pitäisi pystyä hyväksymään?
Metsuri motokuski: Veikkaan, että olet keissin ytimessä. Vastaisin, toivottavasti ei tarvitse tehdä mitään, vaan lähtökohtaisesti lain ja hoidon ohjeistusta tulisi muuttaa, niin ettei tällaista tilannetta pääse syntymään. Mm: ”Kuinka siellä voi poimintaa jatkaa, jos luontaista uudistumista ei tapahdu”. Uskoisin, että laissa lähdetään väärästä olettamuksesta. Tuskin laissakaan on tarkoitettu, että mahot, uusiutumattomat maapohjat uusiutuvat itsestään tai metsien uusiutuminen on jätettävä näivetyisten varaan. Metsissä on paljon, näissä meidän nykyisissä metsissä, vaikka peitteisen metsänhoidon kulttuuri ei vielä ole ehtinyt muodostua. On paljon kehityskelpoista ja luontaisesti uudistuvaa. Niiden varaan peitteinen metsänhoito on ohjattava.
