Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukko suoltaa tekstiä joka ei kerro mitään. Korkeintaan pelottelusta ja uhittelusta käy. Se mitä esim. Euroopassa on opittu metsänhoidon virheistä, on meillä rypysavotoita ja tautisia jätemetsiä?
AJ: ”Täydellinen luontoprosessien matkiminen ei olisi kovin taloudellista toimintaa, koska saanto hakkuissa olisi kovin pieni. Jätetään ne suojelualueille”. Kannattaa muistaa, että näitä poiminta ja pienaukko hakkuita tehdään jaksollisen metsiin ja epäonnistuneina usein viljellään ja vajaatuottoisina avohakataan. On uuden metsälain ja hoidon suositus jatkuvalle kasvatukselle, jota tuskin kannattaa jatkaa, ilman metsän uudistumiselle asetettavia vaatimuksia. Uudistuvan ja tuottavan peitteisen metsänhoidon lähtökohdat ovat myös olemassa, mutta ilmeisesti siihen ei ole haluttu mennä, koska sillä olisi rajoitettu jaksottaisen metsänhoidon tuottoa ja korjuun edellytyksiä?
Kovin on pienialaista, jos näkymä on vain kuusen alikasvoksissa koivikossa. Voidaan pitää kuitenkin peitteisenä metsänhoitona ja metsän luontaisena uusiutumisena. Metsissä on paljon kohteita, jotka voidaan vapauttaa metsän kasvulle samassa tarkoituksessa. Ei kuitenkaan mahona syntynyt ajatus, kuten (usein) uusiutumattomat ja vajaatuottoisiksi hakatut poimintahakkuut ja kuten, viime aikoina ensiharvennukset. Vievät tuottoa ja metsien luontaista uusiutumista päinvastaiseen suuntaan ja ilman uuden metsälain antamaa turvaa.
Metsänhoitotavoissa Euroopassa mennään edellä, Suomi junnaa perässä ja onhan Euroopassa pitempi aikainen kokemus viljelyn haitoista. Metsänhoidon kurut (edellä) ovat tässä vahvoilla ja puoltavat parasta madollista puustoa kasvatettavaksi. Olikohan sillä väliä, onko jaksollista tai jatkuvaa, myös avohakkuu jäljittelee sukkessiota ja sieltä avohakkuun kautta sitä uutta alkua on yleensä haettava.
FSC sallii avohakkuun, mutta sallii myös vaihtoehtoisen metsänhoidon. Siitä Visalla tuskin on laskelmia, kun ei ole vaihtoehtoisen (peitteisen) metsänhoidon metsiäkään. Tarjoilet aivan muuta. Peitteinen metsänhoito jäljittelee metsän luontaista kehitystä, jota sukkessiota, voidaan ohjailla metsänhoidon toimenpiteillä. Sukkessio toteutuessaan tarkoittaa eliöstön ja kasviston kehitystä luonnontilassa.
Hyvin on riittänyt veroilmoitukset ja toiminnan pyörittäminen. Ei Visakaan ole esittänyt laskelmia, väittämiä siitäkin edestä. Ei niitä ole minullakaan, vaikka merkittävä osa metsistä oli peitteistä metsänhoitoa. Se on totta, että peitteisessä metsänhoidossa hoitotöitä on vähemmän, ei voi verrata jaksottaisen, taimistojen ja nuoren metsän hoitoon. Ei myöskään kemeroihin, ainakaan niillä kehuskeluun. Koukuttaa tuo AJ:n viittaus: ” Sekin olisi jo hyvä tulos, jos voisi näyttää mihin päästään, kun kasvupaikka ja puuston rakenne ovat aloitettaessa parhaat mahdolliset”. Hyvin sanottu, eihän tässä pitäisi olla epäselvää, ei myöskään tiedon puutteesta.
AJ. on aivan totta, jatkuvapeitteistä ei ole tarjottu Mhy:n tai Metsäkeskuksen taholta, ei myöskään laskelmia viljelyn paremmuudesta. Vaan on kehotettu, sanoisiko on vaadittu, ainakin vanhan lain aikana. Näin ei kuitenkaan aina ole toimittu, vaan on jatkettu jatkuvapeitteisenä, joka on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi. Myöskään huomautettavaa jälkikäteen ei ole tullut. Jollain tavalla aika rankkaa on tämä vastakkainasettelu, toisaalta tavan metsänomistajalla ei ole laskelmia. Metsänomistajan aika menee metsätalouden töissä ja toiminnan pyörittämisessä. Veroilmoitukset ovat pakollisia, tuskin kuitenkaan pieleen olisi mennyt.
Suomi on metsiensä hoidon hoitanut hyvin. Tulokseen on päästy tiukan viljelymetsätalouden puitteissa. Se tuskin kuitenkaan on tarkoituksen mukaista. Vaaditaan myös metsien hoidon ja käytön kunnioittamista. Ei viljelyä viljelyn perään tai ojalta ojalle, josta päästään helposti metsien monimuotoisuuteen. Tehdään suoranaisia virheitä, joita sitten pyritään paikkailemaan. Voi olla myös ripaus arvovaltaa, on sitouduttu jonnekin, josta on vaikeus joustoille myöntää tilaa.
Saman tyyppinen jälki näkyy myös talosmetsien hoidossa. Punkaharju on otollista ympäristöä siinä mielessä, suurien vesistöjen ympäröimää aluetta ja saaristoa. Voi olla perinteitäkin, ainakaan vähän pitempi tovi taaksepäin, se ensimmäinen rasti ei ollut avohakkuu. Vaan hyvää tulosta tehdään myös peitteisellä metsänhoidolla.
