Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jk:n tuottoa ei lasketa niistä alemmista puun hinnoista ja tuotoista tai kalliimmista korjuun kustannuksista. Kieltämättä saadaan laskennallisesti edullisia, ja vieläpä omaa metsähoidon idelogiaa suosivia tuloksia. Jk yltää samoihin tuottoihin, hoidon kustannuksilla ja arvokasvulla mitattuna jopa reilusti yli. On vähän sama asia kuin autokaupassa, kummasti alkaa auto vaikuttamaan edulliselta, jos verrataan sitä naapurin autokaupan hintoihin.
Ei siellä Puukin nollametsässä vielä arvokasvua ole. Voi mennä hyvinkin 50 (45) vuotta, ennen kuin arvokasvusta haaveilet. Tuo 5 € vähemmän korjuussa on klisee, jolla puukaupassa ei ole painoarvoa. Sen sijaan jk tuottaa nollavuodesta lähtien arvokasvua ja myös sen mukaista hintaa. Ja jos tarkoitat tuolla 80 m3/ha enemmän korjuussa, eli 300 kuution metsästä jk:n jääväksi puustoksi 80 mottia, metsä on pilalle hakattu.
Jk tuoton voi laskea myös lustojen paksuuksista. Tietenkään Visan tulosta ei voi yleistää, Suomen parhailta puuntuotantoalueilta, mutta myös jk kasvatuksessa päästään samaan. Antaa vielä tuplat pitkällä kierrolla, ilman, että tarvitsee välillä uudistaa. Ja onhan se kuusikossa uudistaminen vaikeaa, siemenpuut sopivat huonosti jk kiertoon kuusikossa ja että saadaan valopuita mukaan, on uudistettava avovaiheen kautta. Tämä oli mahdollisen kesäretkeilyn talousmetsien puolesta.
Rauhoittaa kyllä kummasti, jos on pääomavaltainen hyvässä tuottokunnossa oleva jk metsä. Ei tule kuuloonkaan, että avohakattaisiin ja aloitetaan alusta. Tressiä tuottaa myös uuden metsän aikaan saaminen ja vie aikaa hyvinkin yhden sukupolven yli, ennen kuin alkaa tuottamaan. Jos tuottoa riittää, jättää mieluusti yhden kierron väliin ja onhan jk siistiä metsänhoitoa siihen nähden. Ei tarvitse tuskailla taimistojen ja nuoren metsän kanssa toiseen harvennukseen asti, jonka jälkeen jaksottainen metsänhoito alkaa tuottamaan.
Onhan tässä jonkinlainen epätosi vaihe meneillään. Kun vanhoista harsinnoista ollaan pääsemässä eroon, kokoajan uutta pukkaa. Jaksottaisen hoitamattomia metsiä ollaan tarjoamassa jk metsiksi. Eihän se oikein ole mahdollista, kun laki tuli voimaan 2014, eivät jk metsät tässä ajassa ole pilalle menneet. Hoitonsa tarvitsevat siinä kuin jaksottaisen metsät ja on myös huomioon otettavaa, kuten tuo Puukin kasvunalenema. (Harvennusreaktio jää vaillinaiseksi myös jaksottaisessa metsässä, jos harvennetaan liian harvaksi ja voidaan optimitiheyksillä välttää, myös jk metsissä.)
Mitä sitten on jk metsänhoitoa? ”Vaikuttaa vahvasti siltä, että täällä kyllä paljon puhutaan jk:sta, mutta omakohtaiset käytännön kokemukset ovat hyvin ohuita”. Veikkaan, että ei vielä riitä jk metsäksi, on jouduttu täydentämään ja ”tuli paljon heinäys- ja raivauskuluja”.
Kuusen suojuspuuasennolla, jolla olet kertonut kuusikkoa uudistaneesi, on siemenpuihin rinnastettava ja käytetty, kuusikon uudistamistapa ja kuuluu jaksottaiseen metsänhoitoon. Tarkoitat ilmeisesti suojuspuilla verhopuustoa, joka sekin on jaksottaista metsänhoitoa, mutta voidaan soveltaa myös jk metsänhoitoon. Vapautetaan kehityskelpoiset taimistot ja jatketaan puuston kasvatusta erirakenteisena.
Visan kuusen suojuspuilla uudistama metsä ei ole jk metsää, sillä perinteisesti jaksottaista metsää on uudistettu luontaisesti siemenpuilla, mäntyä ja koivua ja kuusta suojuspuilla. Voihan se tietenkin olla myös jk metsää, mutta edellyttää kyllä hyvää uusiutumiskykyä. Jos uudistumiskykyä ei ole, on täydennettävä ja on uudistettava keinollisesti avovaiheen kautta. Kaikki metsät eivät vaan ole uudistumiskelpoisia ja onko sillä väliä lopulta, miten metsiä uudistetaan?
Jk metsänhoito on jollain tavalla ristiriidassa hyvän metsänhoidon kanssa. En väitä, olisiko ennen aikaan ollut paremmin, mutta siihen aikaan kehittyvät taimistot ja nuoret metsät säästettiin. Tällä hetkellä ne uhrataan korjuulle. On siinä mielessä omituista metsänhoitoa, että jk metsälle onnistumisen sijaan tarjotaan vaihtoehto, hakataan pystymetsään jk metsä. Ei ole häiritsemässä korjuuta, mutta ei myöskään ole takeita jk metsästä. Tämä jk metsän uudistamisen kannalta tällä hetkellä. Voi olla, että ennen aikaan hallittiin paremmin, niin myös pääomavaltaisissa metsissä erirakenteiskasvatus.
Ei huolta, Jk on voimissaan ja viisaammat ovat hiljaa, eivät viitsi kuunnella räksytystä. Tuo alkutuotannon supistuminen alle kolmeen prosenttiin kertoo paljon. On sitä tämän päivän Sos… kuvitellaan alkutuotannosta elettävän tulonsiirroilla ja sekään kun ei riitä, niin sitten velaksi.
Kohtuus myös metsänhoidossa. On tullut koettua aikoinaan näitä metsätarkastajan rauhoittamia harsinnalla pilattuja metsiä. Tarkastajan avohakattavia, mutta puhdistushakkuulla edellen kasvatettavia jk metsiä. On todettava, että sen tuottavampia metsiä ei ole olemassakaan. Olivat (lievästä) harsinnasta huolimatta täyden puustopääoman tuottavia metsiä, joita ei voi verrata nykyisen lain lakirajoille sallimiin metsiin.
Milloin muodostuisi ajatus metsänhoidosta ja olisi paikallaan myös kansantaloudesta. Tämähän ei ole klusterin mieleen, mutta voi olla jossain määri paluuta nykyisestä entiseen, siihen ympäristö asettaa vaatimuksia.
