Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On se näköjään mahdollista mennä vaikka varpin jatkeena, eikö olisi saman tien vaihtaa se nimimerkki ”Tallintakuseksi”. Olen aina ihmetellyt mikä siinä on ettei kannata, nythän tuo selvisi tämäkin ropleema.
Läksivät karjalaitumille pisteaitojen tekoon ja polttopuun korjuuseen. Kertoo vaan siitä miten vähällä vaivalla metsät tulivat hoidetuksi. Niissä sen aikaisissa metsissä, joita rinnastetaan tämän päivän ns. peitteiseen metsään, niitä hoitotöitä ei vaan ollut. Muistan kun eräskin isäntä valitteli, ettei aitapuita tahdo löytää, on vedätettävä. No siihen aikaan oli Polle nyt on Ponsse. On vähän sama kuin mehtäukon Jk, muutama koivu aukolle siemenpuiksi ja se on siinä.
Vähän realismia, onnistuisiko tänä päivänä rästit vesurilla ja talkooporukalla hoitaa. Kun ei onnistu elinkeinoon ja tuettunakaan ja nykyaikaisella kalustolla hoitaa. On eräänlaista inhorealismia, jos kuvitellaan, että Suomen metsät tulee ja pitää keinollisesti eli jaksottaisena metsänhoitona hoitaa. Se ei ole mahdollista, mutta siitä kuitenkin toinen metsänhoidon ääripää, kuten klusteri ja mehtäukko pitävät kiinni. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kustannukset ja siitä lankeavan ”laskun” metsänomistajat maksaa.
On tietenkin karjan laiduntamisella ja polttopuun keruulla vaikutuksensa, mutta ei vielä 50-60, tai 70 luvulla tunnistettu jatkuvaa kasvatusta ja jaksollista metsänhoitoa toisistaan eriytettynä. Ei ollut myöskään pusikoituminen ja risukoituminen esteenä siihen aikaan. Ongelmaksi se on muodostunut keinollisen (jaksottaisen) metsänhoidon myötä. Ja vaikeuksia tuntuu olevan saada haltuun, vaikka siihen maksettavilla tuilla yritetään vaikuttaa. On tietenkin valinta kysymys mitä kasvatetaan, mutta voidaan siihen myös metsänhoidolla vaikuttaa.
Taito on sekin, jos onnistutaan tuhoamaan luonnon tuottamat (säästettävät) taimistot korjuun alta tai aikana. Eivät ole vielä 2014 tuottamia taimistoja, joita voitaisiin pitää jk taimistoina. Ovat jaksottaisen taimistoja, joita ei kelpuuteta ja pidetään metsänhoidon ja korjuun esteenä. Sen sijaan lain suositusten mukaiset taimistot lakirajoilta ja pienaukoista kelpaavat? Aika ihmeellisiä ovat nämä metsänhoidon kuviot.
Peitteinen tai jatkuva kasvatus, mitäpä tuota nimeä muuttamaan, pitää sisällään myös jaksottaisen metsän kasvatuksen. Ilmeisesti metsänhoito on taantunut, ei saada selvää mitä se on. Taimien vaaliminen haittaa jo korjuun toteutusta, mutta sehän ei ole mikään uusi asia. Ennen aikaan kun metsänhoitoa lähdettiin toteuttamaan, näitä ongelmia ei ollut. Pelkkä metsänhoito riitti ja metsissä ei ollut näitä pusikoitumisen ja risukoitumisen ongelmia.
Jk menee AJ:n kuvailemalla tavalla. On väliaikainen mutta voi olla myös jatkuva. Jk metsänhoitoon liittyy tietyt kynnysarvot, metsän hoitoon ja uudistumiseen, mutta myös tuottoon nähden. Jos jk metsä taantuu, jk metsä on uudistettava. Eiköhän samat periaatteet toimi myös jaksottaisessa metsänhoidossa. Niin myös kynnysarvojen osalta, mikä lopulta erottaa metsänhoitotapojen välillä.
40-50 vuotta on riittävä aika muuttamaan metsät jaksottaisen metsiksi. Eihän niitä jk metsiä ole, niitä on vähän. Tuo Perkon MHY virheestä (niin oletan), myös yhtiöt ovat siihen syyllistyneet, suositus on ollut avohakkuu ja viljely. Paljon ehdittiin pilata jatkoon soveltuvia metsiä ja eihän vuosikymmeniin muuta vaihtoehtoa ollut olemassa. Vaikutuksensa on myös puuhuollolla ja koneistamisella.
Tuo Perkon 300-500 on mahdollinen ja hyvin todennäköinen. Kysymys on jk:n hallinnasta. Ei kuitenkaan raiskiosta ja jätemetsistä, joilla pelotellaan, ja jopa lainsäädännön lopputuloksena. Se on valitettavasti totta.
