Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Näyttää viittaus alveihin poistetun, ei kuulu tähän ketjuun. Ei minulla ole siihen lisättävää, olen kantani esittänyt.
Harsinnasta se on ja väittämistä, 40-80 vuotiaita metsiä pidetään jo taantuvina. On nähty paljon vaivaa tämän asian puolesta, satoja ellei tuhansia sivuja ja on tehty paljon hallaa Suomalaiselle metsänhoidolle. Täysin paikkansa pitämättömästä väitteestä, kun sillä määritellään jk metsänhoitoa ja yleensä Suomalaista metsänhoitoa. On syöksykierteestä siellä rinteessä. Menee samaan sarjaan näivetyisten kanssa. Eikö olisi saman tien vanuttaa hattarat 100 vuoteen, niin olisi tämä stoori sitten siinä.
Tällä hetkellä sitä kasvatettavaa on vähän, siihen nähden kun aikoinaan metsiä rauhoitettiin. Olivat puustopääomaltaan huomattavan korkeita, siihen nähden mitä nyt sallitaan. Lakirajoilla reilusti vajaatuottoisia ja avona nollaan. Ei sanktioita, vaaditaan kyllä uudistamaan, jos luonnostaan eivät uudistu. Ja itse tähän kysymykseen, ohjataan jaksottaisen metsänhoidon piiriin ja onhan tämä aika härskiä kinaa siinä mielessä. Käytetään hyväksi myös metsätilakaupassa, putsataan metsiä ja tietenkin metsänhoidon kysymyksenä, rajoitetaan jk metsänhoitoa.
Ei ole mitään puolustettavaa, mutta koko ikäni olen ollut molempien hoitomuotojen kanssa tekemisissä. On todettava, parantaa kuin sika juoksuaan, kommentointi jk metsistä on luokatonta. Ei pidä myöskään käydä opettamaan, jos hoitomuodosta ei olla perillä, sekin täällä myönnetään ja kun tulokset ovat mitä ovat.
Tuskin yhtä huipputuottajaa voi yleistää, osoittaa sen 50 prosenttia, mutta ei ole lähelläkään yleistä tasoa. Ei myöskään harventamista kuitupuun kokoisille tai 22 senttiset poistetaan. Nämä ovat niitä juttuja, joita ei ole tarkoitettu, mutta käytetään satoja ellei tuhansia sivuja vastaavia, irroitellaan alkuperäisestä tarkoituksestaan. Perustellaan taantuvilla jk metsillä, hattaroilla tai muulla tavalla kelvottomilla jk metsillä. Jk metsistä jaksottaisen luontaiseen tuntuu kelpaavan vain kaksijaksoinen metsä ja sekin tietenkin ennakkoraivattuna. Eri-ikäiset kerrokselliset metsät eivät enää kelpaa, ei ainakaan jaksottaisen luontaiseen metsänhoitoon. Onhan ne konemiesten huolet ymmärrettävä, mutta toivottavasti ei kuitenkaan teollisuuden huolista ole kysymys?
Olikohan sillä väliä, minkä hoitomuodon metsässä taimikko on, jos on kelvollinen ja pidetään säästettävänä. Yleisenä huomiona, eihän jk metsää määritellä iän perusteella, ikä voi olla esim. korjuuväli sen 10 vuotta. Valitettavasti jk metsää pidetään, ikääntyvän puuston hiipuvana metsänä, niin myös väärän käsittelytavan hiipuvana metsänä. Eihän se näin voi olla, jk metsää hoidetaan ja nuorennetaan jokaisella käsittelykerralla ja puustoa ohjataan, pidetään metsän kehitys jatkuvana.
On kiitettävä ylenmääräisestä huomioimisesta, ehkä on kiitettävä sopimattomasta mielipiteestä. Metsien hyväksikäytöstä, olkoon poliittisesta, mutta johon ei kuulu tavasta vaihtoehtoisen metsänhoidon hyväksikäyttöön. Hoitomuodon tutkimuksen ja käytön sulku, pääomaverouudistus, hoitomuodon uudelleen käyttöön otto ja tietenkin mielipiteeseen vaikuttaminen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on ohjattu metsien pääomien haltuunottoa. Viimeisimpänä todennäköisesti kiinteistövero. Yhteiskuntapolitiikkaan on kuulunut vuosikymmeniä, sieltä on otettava mistä on vielä otettavaa. Omiksi ansioiksi on luettava pataan 10/0, mutta ei se haittaa.
