Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Arvonsa on myös aloituksen jk puustolla. Korkoa tuottaa myös jk puusto, eivät ole siinä mielessä toisiaan pois sulkevia ja onhan tukilla 2/3 hintaero massan tuottamiseen verrattuna.
Kyllä jk:n esimerkki riittää peittoamaan tasaikäisen, sen Arvometsän laskelma osoittaa. Vedotaan 50 vuoden jälkeiseen avohakkuuseen ja liian lyhyeen tarkastelujaksoon, pidenmpi tarkastelujakso ei muuta tilannetta. Avohakkuu luetaan hyväksi, mutta niin luetaan myös jk saannot. Arvometsän esimerkki on myös puustopääomiltaan vertailukelpoinen muuhun metsänhoitoon verrattuna, tuskin on hiiliromahdusta aiheuttamassa.
Timppa, lähinnä jaksottaisen metsiä ovat, niin näyttää myös Arvometsän esimerkki olevan. Ilmeisesti Arvometsän esimerkissä verrataan lyhytkiertoa pitkäkiertoon ja tavoitellaan tuottoa pitkällä kiertoajalla. Ja onhan siinä huomattavan korkea puustopääoma. Ei tavoitella avohakkuutonta vaihtoehtoa ja keskitytään tukin tuottamiseen.
Mikä estää jk metsästä myymästä pylvästä. Missä ovat Timpan jk metsät, olet kertonut ettei niitä ole. Niillä joilla on tietävät, jk metsät kilpailevat hinnassa ensiharvennuksilla, sitä seuraavilla harvennuksilla ja edelleen päätehakuussa. Jk:n ei tarvitse olla jatkuvaa, metsän kasvatusta voidaan jatkaa ja metsän tuottokyvystä riippuu kiertoajan pituus. Hinnat ovat vertailukelpoisia, mikä tekee harvennusmetsistä eri hintaisia, sitä sopii kysyä. Ovat jk metsissä tukkivaltaisina yli ja tarkoittaa tukkisaantoa. Aivan hyvin voisi väittää, tukkivaltaisesta tulee tuplat ja hoitokuluissa säästää.
”Siirtymävaiheesta jaksollisesta jatkuvaan” voi olla yksi ratkaisu. Puhutaan yleisesti taantuvista metsistä. Tehdään jaksottaisen metsistä jk metsiä, näin jopa lainsäädäntö suosittelee tekemään, vaikka ei ole takeita metsän uudistumisesta, ei metsän taimettumisesta. Tehdään vielä pienillä puustopääomilla, eli usein seurauksena on vajaatuottoisia metsiä. Tässä on uutta harsintajulkilausumaa tähän päivään. Ei ne metsänhoidon ongelmat siitä korjaudu, vaikka kuinka yritetään luoda vastakkainasettelua. Jos joku metsänhoidon aktiivi, kuten Perko, vie metsänhoitonsa niin pitkälle, että seuraa puuston kehitystä lustojen paksuuksista ja tekee vielä tulosta, ansaitsee kyllä syvään kumarruksen.
Gla: ”Jk:n ainoa luonnollinen piirre on se, ettei mänty ja koivu menesty”. Jk:n luonnollinen piirre on myös, että kuusi menestyy ja valtaa alan. Mäntyä ja koivua ei voida lisätä kierron aikana, mutta aloituksen kautta kyllä. Totta, mänty ja koivu kuuluvat jk kiertoon ja että kierto saadaan aikaiseksi, aloitetaan niillä ja jatketaan kasvatusta. Kannattaako myöskään nuoren metsän kasvatus vaiheessa koivua sulkea pois ja jatkaa havupuilla. On vähän sama kuin puustopääoma keskustelussa. Tehdäänkö tulosta 100 motin puustopääomalla vai nostetaanko tuotto 200 motin puustopääomalle. On se korkotuotto olemassa myös jk puustopääomille ja ei tarvitse odotella päätehakkuuta.
Aihetta on tehdä selvitystä. on maan tavasta. On siellä myös hoidettuja täydellä valtapuustolla olevia metsiä, joista saadaan korjuussa vajaatuottoisia. Puut pinoon ja PPA/runkolukua täydennetään allejääneillä säipäleillä, joista ei koskaan tule mitään, korkeintaan kuitua/polttopuuta. Suuret sellufirmat noudattavat kuria paremmin ja suorastaan esimerkillisesti omissa metsissään.
Saahan sitä tarjoilla vaikka jaksottaista metsänhoitoa jk metsänhoitona, sehän voi olla sitä parasta metsänhoitoa tänä päivänä. Miten siitä lustoseuranta poikkeaa, tai 60 vuoden seikkailu vatukoissa. On metsänhoitoa tänä päivänä, ei niitä ennen ollut ja siihen on vaan pyrittävä sopeutumaan. Tai Puukin ”valmiiksi erirakenteista”, kannattaa olla varovainen, ei se metsänhoito onnistu aina pystymetsään ja tulosta kuitenkin tehdään. Jaetaan täällä paljon hyviä vinkkejä.
