Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Saahan sitä tarjoilla vaikka jaksottaista metsänhoitoa jk metsänhoitona, sehän voi olla sitä parasta metsänhoitoa tänä päivänä. Miten siitä lustoseuranta poikkeaa, tai 60 vuoden seikkailu vatukoissa. On metsänhoitoa tänä päivänä, ei niitä ennen ollut ja siihen on vaan pyrittävä sopeutumaan. Tai Puukin ”valmiiksi erirakenteista”, kannattaa olla varovainen, ei se metsänhoito onnistu aina pystymetsään ja tulosta kuitenkin tehdään. Jaetaan täällä paljon hyviä vinkkejä.
Mehtäukon kuvaamat jk metsät ovat valitettavasti jaksottaisen metsiä. Ja tuskin jk metsänhoidon todistelu perustuu enää harsintaan tai riutuneisiin jk metsiin ja että siitä syystä on uudistettava metsälain suositusten mukaisesti. Aika pitkältä takamatkalta haetaan nyt ratkaiusuja jk metsänhoitoon, ja kun se näyttää johtavan vielä harsintaan. Eiköhän ole aika siirtyä kestävään metsänhoitoon?
Puuki, tuskin aloituksen suurella puustopääomalla voidaan perustella metsänhoidon paremmuutta ja verrata sitä jk metsänhoitoon, jota esimerkissäsi on pidettävä ominaisuuksiltaan riittämättömänä. Eikö olisi parempi pitäytyä avohakkuussa ja sen tuotoissa, eikä sotkea jk metsänhoitoa tähän. Myös tuottava jk metsänhoito perustuu riittävien puustopääomien hallintaan.
Onhan tuo vertailun aloittavan puukaupan tuotto merkittävä. Kahdelta hehtaarilta aloituksesta 500 mottia ja jäävä puusto 100 mottia, joka esimerkin mukaisesti on arvoltaan 1500 € ja on mitä ilmeisemmin vähäarvoista puustoa ja huonosti käy, jos on vielä kehityskelvotonta puustoa. Käy hyvin esimerkistä metsiämme kohtaavasta taantumasta.
On kompattava Reima Muristoa. Puuki: ”…hävitty kantohinnassa kalliimman korjuun takia 1000 € ”. Esimerkin mukaisesti voisi olla 5/200/1000 €, joka vastaisi 200 motin korjuuta ja pystyyn jäävää osuutta 100 mottia ja jäävää puustoa arvoltaan 1500 euron alikasvosmetsää, niin myös aloituksessa kelvottomaksi todettua metsää. Aika sietämätön tilanne ja saadaan laskelmilla jk:n kannalta heikko tulos.
Tilanne olisi toinen, jos poistuma olisi esim. 100 mottia ja edelleen kasvatettava metsä 200 mottia tuottavaa metsää.
Yleensä avohakkuuta tehdään kasvunsa päättäviin metsiin. Nyt kun rajoituksia ei enää ole, avohakkuuut ovat yleistyneet parhaan kasvun ja tuoton metsiin. Aina voidaan kysyä, kannattaako uhrautua siitä syystä, että saadaan rahat uuden metsän uudistamisen kustannuksiin. Kannattaa ottaa nekin rahat tuplana ja jatkaa kasvattamista. Eihän silläkään ole kannatusta, jos metsä saadaan tuottavaan kuntoon, kaadetaan ja tyydytään nolla euroon.
Tuskin kuitenkaan puppukeneraattorin laskelmista on kysymys, vaikka hämmästyttävän yhdenvertaisia ovat. Kasvun hiipuminen lienee liian alhaisista puustopääomista, jotka valtakunnan tasolla ovat 122 m3, VMI. Siinä suojelualueiden puusto on mukana. Toisaalta Arvometsä määrittelee puuston keskimäärin 100 kuutioksi, joka auttamatta lienee liian vähän, ylläpitämään hallinnassa olevan hakkuusuunnitteen mukaista kasvua, ainakaan lisäämään sitä. Viite: ”Suomen metsissä on vähän puuta. 7.6.2017 Timo Pukkala.”
Ei se pääoma jiikoossakaan ole puustossa, jos noudatetaan nykyisiä metsälain suosituksia. On syytä korostaa puuntuottajia, kuten Timppa, Visa, Anton (vähemmän esillä) ja monet muut, joiden puun tuottaminen perustuu pääomavaltaisiin metsiin. Näin se menee myös jiikoossa, sitä tukevia tutkimustuloksia on esitetty.
