Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Raati kloppaa, ei kuitenkaan pitäisi, sillä lukija tulee varovaiseksi. Aiheesta on kyllä käsiteltävää enemmänkin ja voihan se olla, että kysyttävää tulee Kilpailu- ja kuluttajavirastolta.
Sori Puuki! Tuo 50/50 tarkoittaa myös puukauppaa ja toivon mukaan menee toimituskaupan hyväksi. Olen siinä määrin tehnyt puukauppaa, että ainakin omasta mielestäni tiedän missä mennään. Jos haluat hekumoida alveilla ja puukaupan vastikkeellisuuksilla tj. On olemassa myös muita vaihtoehtoja ja aina voi kysyä neuvoa myös verottajalta.
Metsänomistaja on sentään siinä onnellisessa asemassa, että voi tehdä päätöksen itse. Ottaako metsäosastolta, tekeekö itse vai teettääkö osuuskunnalla. Ja valinta kun on tehty, yleensä sieltä jostain vastarannalta huutaa toinen suomalainen, joka vastaa kun ei kysytä ja kysyy kun ei vastata…
Aina voi kysyä, mutta en kuitenkaan ole sitoutumassa entiseen ja aina on vaikeus vastauksen antamisessa Ei oikein riitä vastikkeellisuus (sori Puuki), 3-4 euroa tj, kun kysymys on tulonsiirroista ja kilpailuaseman menettämisestä 90/10. Olisi jo paljon esim. korjuun 50/50. Tällaiset siirtymät aiheuttavat jo muutoksia klusterin toimintaan muutenkin ja ei suinkaan metsänomistajien asemaa heikentävästi.
AJ: Jos pyrkimyksenä on työllistää koneyrittäjiä, yhtenä puukaupan vaihtoehtona, tarkoitus ei ole kilpailuttaa urakoitsijoita. Vai meinaatko, että metsänomistajat maksavat vähemmän? Voihan se olla, että koneyrittäjät on kilpailutettu kuralle, mutta eivät metsänomistajien toimesta. Yhtiöt kilpailuttavat omansa, Mhy omansa ja metsänomistajat on pidetty tämän kilpailutuksen ulkopuolella. Mutta jos tulevat mukaan, siitä voivat hyötyä myös urakoitsijat.
On kiusannut ajatus korruptiovyyhdistä, kyllä! Puukauppa ja korjuu sen kylkiäisenä on plokkiutunut. Teollisuudella on omansa korjuupalvelu ja metsänomistaja puolella on omansa. Käytännössä eivät kilpaile keskenään, mutta liittyvät puukauppaan sikäli, että korjuun ym. kustannukset vähennetään puunhinnasta. Puukauppatilit niiltä osin kulkevat sitä kautta.
On vieras ajatus kierrättää tilitykset korjuupalvelun kautta. Siinä mielessä teen mieluummin avointa toimituskauppaa ja korjuu laskulle.
Tässä oli se ongelma, että korjuupalvelua ei lupaa teollisuuden metsäosasto, ei myöskään Mhy:n korjuupalvelu. Joutuu pidättäytymään omassa ”plokissa” ja ottamaan palvelun vapailta markkinoilta. Se on totta, että urakoitsijat eivät ole kieltäytyneet korjuupalvelusta, heidän saantiaan rajoittaa tehdyt sopimukset.
Plokkiutuminen toimii kilpailua rajoittavana tekijänä ja toisaalta, ei pitäisi myöskään olla epäselvää, mikä taho tässä on määräävässä markkina-asemassa. Siitä yksittäisestä metsänomistajasta puhumattakaan?
Onhan puukaupan oltava avointa. Omalta kohdalta on riittänyt, kun on saanut puukaupan ja korjuun avoimeksi. Jollain tavalla vieras ajatus on ollut, että korjuuseen keskittyvät tahot, kuten esim. urakoitsijat ja Mhy:n korjuupalvelu, olisivat puuta ostavia tahoja ja välittävät puuta eteen päin. Tuskin kuuluu tavan puukauppaan. Siinä mielessä myös Mhy:n korjuupalvelun rooli voisi olla, että keskittyy korjuuseen ja muuten Mhy metsänomistajien avustamiseen, kilpalutukseen ja puukaupan ja korjuun valvontaan.
On tietenkin metsänomistajalle edunvalvonta tarpeellinen ja mistä sitä saa, jos ei omilta etujärjestöiltä. Ovathan puukaupan kilpailutus ja esim. puukaupan ja korjuun valvonta ja hoito valtakirjalla sitä. Jos vaikka puukaupan ja korjuun kierrätys Mhy:n kautta jää pois. Siirrytään suoraan puukauppaan, jossa korjuu osuuskunta pohjaisena on vaihtoehto. Ei ole pois edunvalvonnasta ja tuottaa palvelun, jota metsänomistajat tarvitsevat.
Ei ole syytä ihmetellä, jos metsäfirmoilta (tark. motofirmoilta korjaus) puuttuu kotisivut. Niitä ei yksin kertaisesti ole tarvittu ja työllisyys on hoidettu yhtiöiden kautta. Mutta tarve myös osuuskunta pohjaiselle korjuulle on olemassa. Ja onhan tämä poikkeuksellista, että palvelua ei ole saanut, siitä on kieltäydytty. Olkoon vaikka tasavertaisuuden kannalta fifti fifti tilanne parempi, on sitä myös puukaupan osalta. Tarkoittaa osuuskunta pohjaisena toimituskauppaa ja voisi olla sitä myös yhtiöiden osalta.
Puukauppaan ja korjuuseen olisi tuo Perkon: ”Tasavertainen asetelma olisi jo huomattavasti nykyistä parempi”. Mikä sitten olisi se parempi, kauppapaikka ja tape, jolla puukauppaa tehdään ja korjuu hoidetaan. Tasavertainen se ei tällä hetkellä ole. Pystykaupan ja korjuun markkina on jotain 90 % luokkaa ja myös Mhy:n osuus käytännössä on luettava pystykauppaan.
Tasavertainen asetelma olisi tietenkin fifti sixti tilanne. Kannattaisiko Mhy:sen luopua suosiolla puukaupasta ja keskittyä korjuuseen. Päästäisiin tilanteeseen, jota mm. Jätkä tuolla lanseeraa: ”Metsänhoito-osuuskunta”. Olisiko Mhy paremmin juurillaan korjuussa ja metsien hoitajana ja osto/logistiikka jäisi suosiolla teollisuuden hoidettavaksi. Mikä on sitten se kauppapaikka ja mikä on yhtiöiden osuus ostajina ja logistiikan hoitajina?
