Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Siinä sitä riittää pähkäilemistä, kun liihokit uhkaavat valloittaa metsän. Ei taida kauppapaikka tulla turvatuksi sillä, jos annetaan urakoitsijoiden, sen paremmin kuin metsänomistajienkaan hoidettavaksi.
AJ: Tuskin on tarvetta opponoida teollisuuden hyvään puuttumisella. Eihän tässä siitä ole kysymys, tai klusterin minkään muotoisesta alasajosta tai muuttamisesta huonompaan suuntaan, päinvastoin. Vaan täydentämään, voi sanoa myös kehittämmään korjuuta parempaan suuntaan. Osuuskunta pohjaisena, saada metsänomistajat paremmin osallisiksi. Vaikuttaa tietenkin puukauppaan, on suuntaamassa sitä enemmän hankintakaupan, toimituskaupan suuntaan.
Kannattaako valittaa, jos ei ole esittää uutta tilalle. Metsuri motokuski: Mikä yksi uusi organisaatio? (Osuuskunta). Tai mehtäukko, suljettu sopimus ei kuulu metsänomistajalle yhtään mitään. Metsäkupsan Mhy, metsänomistajan tili ei paljoa puheiden lisäksi pulskistu. Ei ajatustakaan siitä, miten voisi olla toisin ja toimia paremmin.
Jätkä sentään on tullut järkiinsä ja ansaitsee tunnustuksen. Tuo esiin tavan ”metsänhoito-osuuskunta”, vaihtoehdon puukauppaan ja korjuun järjestämisee toisella tavalla.
Eikä vaan ulkomaille, vaan myös kotimaassa. Eikö puulle löydy menekkiä. No, on löytynyt tähänkin asti, mutta hinnalla, joka vastaisi paremmin metsänomistajien tavoitteita.
Onhan tämä jommoistakin ponsorointia. Muutamasta eurosta taistellaan, tarjolla on kyllä enemmänkin ja haetaan ratkaisuja jostain muualta. Ei ole tainnut metsäala tulla vielä valmiiksi, sitä on ainakin syytä epäillä.
Esillä oli korjuuosuuskunta, joka vaihtoehtona vastaa puukaupan haasteisiin. On todettava, että pystykauppa vastaa aika huonosti siihen, on keskitetty (suljettu) kauppamuoto, ja jossa puut (könttä) menee yleensä yhdelle ostajalle ja korjuun tekee ostajan urakoitsija. Ylimääräisillä puilla käydään kauppaa.
Sitä vastoin hankintakauppa on avoin kauppamuoto, joka mahdollistaa puuerien myynnin erikseen. Sitä se on myös korjuun osalta, on avointa ja hajautettua, ei ole sidottu könttään. Korjuun voi hoitaa osuuskunnat, teollisuuden järjestämä puuhuolto tai yksittäinen toimija. Korjuun laskun maksaa metsänomistaja, jota tuskin on tarvetta kierrättää kolmansien osapuolien kautta?
Mikä taho hoitaa sitten logistiikan ja oston. Sitä tarjoillaan myös kolmansille osapuolille, mutta eiköhän se kuulu puuta ostavalle teollisuudelle. Tiedä sitten miten suhtaudutaan mahdolliseen korjuun lisääntyvään kilpailuun ja kakun jakoon siitä. Pystykaupassa kilpailu puuttuu.
Eihän se sovellu Puukin kuvaama jk hakkuutapa, on kuitenkin nykylain ja suositusten mukainen. Vielä kun osoitat sen laskelmilla, miten kannattamatonta se on jaksottaiseen vaihtoehtoon verrattuna. Jk soveltuu kyllä kaikkialle metsiin, mutta tuskin kuitenkaan nykyisen kaltaisena vaihtoehtona. Voi olla enemmän pääomavaltaista.
Ei auta teidän parjaaminen. Hankintalisä riittää myös tukilla ja en ole huomannut, että hankintakaupassa palautukset olisivat jääneen uupumaan. Sitä vastoin pystykaupassa kysymys on pimeästä perinnästä, johon metsänomistaja ei voi vaikuttaa – muutoin kuin, tekemällä vaihtoehtoista puukauppaa. Hankintakaupan täällä pilaavat metsänomistajat itse. Tarjoillaan mitä ihmeellisempiä ”kötöksiä”, joilla toimivan hankintakaupan kanssa ei ole tekemistä.
Hyvin tämä menee, luulin jo että heitetään pihalle. Teen hankintakauppaa ja ”tienaan alveilla”, mieluummin kuin tekisin pystykauppaa ja alkaisin tienaamaan laskelmilla. Pystykaupan edut ovat yhtä arvokkaita hankintakaupassa ja voi olla vielä arvokkaampia. Ja ovathan ne arvokkaita, kun klusteri ei lupaa logistiikan palveluja metsänomistajalle, vaikka niistä on valmis maksamaan.
Kertoo myös korjuun kustannusten noususta, riittää vielä korjuun alvin palautukseen hankintakaupassa, mutta ei enää pystykaupassa. Joka sekin on metsänomistajan korjuun ostopalvelu. Palautusta ei kuitata pystykaupan alemmasta puualvista, vaan tarvitaan puukaupan kokonaisalvi. Puut/hankintalisä/alv, josta vähennellään.
Ns. idiootteja näyttää olevan täällä enemmänkin. TJ-korvaus ei ole 3-rahaa (300), johon Puuki tuolla aikaisemmin viittaa. 300 on vähennys (kolmannes) verotettavasta pääomatulosta, joka pystykaupassa jää saamatta. Samoin korjuun alvin osalta, ei ole vastikkeellinen pystykaupasta maksettujen alempien alvien kanssa. Tarvitaan puukaupasta maksettu kokonais alv, joka on lähtöarvoltaan saman suuruinen kuin hankintakaupassa, josta sitten vähennellään korjuun alvit. Pystykaupassa nämä kuitit jäävät saamatta, niin myös vähennykset ja korjuun alvin palautukset. Kannattaa tehdä hankintakauppaa.
