Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Klusteri on huippukunnossa, tuskin täällä on muuta väitetty. Jostain syystä ei nähdä tavan puuntuottajan tilannetta, yhteiseksi hyväksi menee ja voi olla mehtäukon osalta. Yhtiön sopimusurakoitsijana hoitaa omia metsiään eri sopimuksilla?
Omasta puolestani vastaan. Korruptio ja kartellit hallitsevat metsiä, puukauppaa ja korjuuta, alkaa olla jo lakipisteessään. Paljoa ei luvata ja niinhän se on, vähäistä on metsänomistajien puukaupan ja korjuun hallinta.
Vastoin täältä saatua tietoa, myös metsänomistajien puukaupoista maksetaan. Hankintalisät riittävät puukauppaan ja ostajia voi olla useampia, ei tarvitse alistua metsänomistajan puilla käytävään kauppaan. Vertotuksessa ja metsien hallinnoinnissa voittaa.
AJ: ”Mhy:n hankintakaupassa myyjä maksaa korjuun”. Niin maksaa, mutta niin maksaa myös yhtiöiden pystykaupassa. Tässä suhteessa ei ole eroa puukauppatavoilla. Kustannukset peritään myyjän puukauppatililtä.
En tavoittele yhtiöitä, sen paremmin kuin Mhy:stä, hallinnoimaan omia puukauppoja ja korjuuta, vaan teen sen mieluummin itsenäisenä toimijana tai yhtymän kautta. Siinä mielessä edellytän saavani korjuun ostopalveluna puuta ostavalta yhtiöltä tai enen muuta metsänomistajan etuutta ajavalta Mhy:ltä. Toistaiseksi korjuun ostopalvelu on torjuttu, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Ei ole korruptiota, mutta puukauppaan ja korjuuseen liittyvä korruptio sitä jo on. Siitä syystä mehtäukolla ei ole asiaa isännöimään meittin metsään. Urakoitsijoita on saatavilla vapailta markkinoilta ja puusta maksetaan, hyvistä leimikoista aina paremmin, mutta kieltämättä tilanne olisi parempi, jos yhtiöt ja Mhy mukaan lukien, eivät panttaisi korjuupalvelua metsänomistajien hankintakaupoilta.
Korjuuosuuskunta ymmärrettiin heti väärin. Eihän mallissa puun tarjoaja ja puun välittäjä ole Mhy:s, vaan metsänomistaja tai sen yhteen liittymä. Korjuuosuuskunta oli tarkoitettu metsänomistajien korjuupalvelujen tarjoajaksi.
Kysymys on kartellista. ML-osuuskunta aikoinaan pystyi murtamaan kartellin, mutta sortui sitten itse kartelliin. Samoin on Mhy:n osalta. On jo tällä hetkellä osa kartellia. Ei tule mieleenkään tukea kartellia, mieluummin ostopalvelut ja puulle hintaa, esim. Viron hinnat, mikä estää maksamasta?
Metsänomistaja voi halutessaan toimia puunvälittäjänä puukaupoissaan. Ilman puun omistus-suhteisiin vaikuttavia ”väliportaita” ja tehdä suoraa puukauppaa yhtiöiden kanssa. Vaikeus on kuitenkin saada urakoitsijaa. Metsäyhtiöt, samoin kuin Mhy, eivät lupaa urakoitsijaa metsänomistajien hankintakaupoille, vaan pidättävät urakoitsijat metsänomistajien pystykaupoilla. Niin myös Mhy:n osalta, vaikka Mhy mainostaa omaa korjuupalveluaan (hankinta) vaihtoehdoksi pystykaupalle.
Valitettavasti puun välitystoiminta tyssää tähän. Se voisi aivan hyvin olla esim. Mhy:n hallinnoima korjuuosuuskunta, joka välittää puuta yhtiöille ja laskuttaa korjuusta metsänomistajaa.
Onhan se oston alv. vähennysoikeus nähtävä investointi-innokkuutena. Neljännes vähennyksenä suoraan puualveista, onhan se merkittävä. Sotketaan puualveihin, eihän täällä kukaan ole väittänyt, että puualvit voidaan vähentää tai että puualveilla voidaan tienata, korkeintaan hyvitetään lopullisessa verotuksessa.
Korruption riepoteltavana ja rosvouksenkin kohteena siinä määrin, että tietää missä mennään. Ja onhan se motomitta epäluotettavin, jos kuutiot jäävät uupumaan. Olisiko puut unohtuneet matriisiin tai jos puuta on ”lainattu”, ovat jääneet palauttamatta? Tuo ennenaikainen pystymitta olisi hyvä kontrolli vielä tänäkin päivänä. Näistä nykyisistä ei tiedä, eivät taida nauttia virallisen mittauksen ja motomitan statusta. Missä määrin niitä sitten pidetään ”arvioina” ja missä määrin kontrolli jää uupumaan? Kontrollin puuttuminen tekee metsänomistajan puiden ”lainaamisen” entistä helpommaksi.
