Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Saahan sitä olla lukevinaan ja väittää. Aukko on päästölähde 3-4 vuotta tai aukkoa voidaan pitää jopa ilmastotekona? Mistä muusta kuin trollaamisesta ja valheen suoltamisesta on kysymys? Tutkimus on osoittanut aukon olevan päästölähde, verrattuna peitteiseen metsänhoitoon. Hyvinkin selkeästi aina kierron 70 vuoteen asti ja koko kiertoajan. Kannattaa hakea kuukkelista esim Jatkuva kasvatus/Kujala. Hiilivertailut ovat artikkelin lopussa.
Eroaako puunsaanti tai hiilinielu metsässä jollain tavalla. Niin väitetään, ainakin peitteinen metsä tuottaa puuta ja nielua koko ajan. Aika ei myöskään voi tulla kysymykseen, jos hoitomuodot tuottavat puuta ja nielua suunnilleen saman verran. On osoitettu myös, että avohakattu alue on päästölähde ja peitteinen on hiiltä sitova. Suurimmillaan ero on n. 50 % peitteisen hyväksi.
Ennakkoraivaukset sanan varsinaisessa merkityksessä eivät kuulu peitteiseen metsänhoitoon, mutta pois suljettua ei myöskään ole, viljelytoimet ja avohakkuut. Olikohan vahingoksi, jos tutkimus tekee soveltavaa tutkimusta? On määritelty kuusen alikasvosten ikää ja on aiheutettu hyödyllistä tuhoa kuusen taimikoille. Ei varsinaisesti ole tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa, mutta toimivat paremminkin hoitomuodon vastustajien mielikuvituksissa? Niin kuin tuokin väittämä, lihotettavien puiden poistamisesta jk hakkuissa?
Outoa keskustelua, nikit keskustelevat keskenään. Sekään ei tunnu riittävän, sotketaan ja ilmeisen epämukavaksi koettu viesti/viestejä on poistettu. Ei ole hyväksyttävää, oiskoon aivopierut tuottavat monenlaista. Harsinnassa poistetut puutkin tuottavat miinustiliä? Voi olla laskennassa, mutta ei ole tunnistettavissa jk metsään?
Konsta: Valitettavasti käyttämäsi tuloerot eivät ole todellisia. On erilaisia tapoja hoitaa jk metsiä ja jk puusta maksetut hinnat ja korjuu ovat vertailukelpoisia jaksottaiseen metsänhoitoon verrattuna. Kauppaa on käyty, myöskään vaihtoehtoiset sijoitustuotot eivät ratkaise tätä ropleemaa. Vain jaksottaista hyvittävää etuutta ei ole ja toisaalta jaksottaisen metsään perustettu jk metsä ei ole se varsinainen vaihtoehto. On välivaihe siirryttäessä jatkuvaan kasvatukseen ja käytetään menestyksellisesti, kuten Kettunen, Perko jne.
Laskenta voi lähteä siitä, että vakiintuneen jk metsän tuottoa verrataan vakiintuneen jaksottaisen metsän tuottoon. Vastaavaa vertailukelpoista tulosta ei saada, jos verrataan jk metsän perustamista jaksottaiseen metsään ja verrataan näitä tuloksia, joka sekin voi onnistuessaan antaa hyvän tuloksen. Hyvinkin 30-60 vuoden tuoton odottelu jaksottaisessa on hoitomuotoon kuuluvaa. Keskiverto metsissä ja alemman tuoton metsissä on hyvinkin aikaan kuuluvaa. Uuudistamiseen on investoitu, on hoitovaihe kuluineen ja maksetaan tukea. Ensiharvennuksia on perusteltu tuottamattoman hoitovaiheen tukena.
Jostain kumman syystä myös jatkuvan kasvatuksen tutkimus on tuottanut vertailukelpoista tutkimustietoa. Että se siitä mantrasta ja voi olla, että lähitulevaisuudessa käytännön tasolla hoitomuotoja tullaan yhdistämään. Haetaan hoitomuotoja, jotka palvelevat niin viljelytaloutta, kuin peitteistä metsänhoitoa.
On hyväksi, että lyödään kiilaa demarien vallanjaolle. Ay-liike ja tarkoittaa (instituutio instituutiossa), syödään enemmän mitä tienataan. Palvelu yhteiskunnassa on toki mallikelpoista, mutta kaikki maksaa ja hinnoitellaan. Maksukyvyn kannalta purkaminen myös maksaa. Tuplista voidaan puhua ja yhteiskunnassa päästään tasapainoon siinä vaiheessa, kun rahat riittää. Sattuu huonoon aikaan sikäli ja on itse aiheutettua. Myös puujalka on alijäämissä. Ei ole pönkittämässä yhteiskunnan päätöksiä. Puujalasta turvaa on haettu jo vuosikymmeniä.
Tiedä sitten onko puulajien kasvatuksen eriyttäminen hyödyksi metsänhoidolle ja sopiiko se yleisohjeeksi sekametsille ja vaihtoehtoiselle metsänhoidolle. Lehtipuusto on valopuustoa ja on puulajikierrossa (sukkessio) ensivaiheen, keulilla kasvatettavaa puustoa. Eihän mikään kiellä tai estä toteuttamasta myöskään monokulttuuria metsänhoidossa, päinvastoin, Mutta onhan menettely sekametsiin ja vaihtoehtoiseen metsänhoitoon verrattuna ristiriidassa. Avovaiheen uudistaminen, jossa lehtipuusto on mukana, esim luontainen tai kyväen sekasiemenellä, onhan se portti erirakenteisille ja kerroksellisille metsille. Tuskin kuitenkaan lehtipuuston salliminen vanhentaa tai näivettää metsänhoitoa ja talousmetsiä?
