Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin hakattavan puuston vähimmäismitat tai energiapuun käyttö on vierasta tälle palstalle kuuluvaksi. Mutta luokittelu esim hoitotavan perusteella voi sitä jo olla. Läpimittoja, puunpaksuutta noudatetaan myös peitteisessä metsänhoidossa, mutta niiden poistaminen laista ja metsänhoidon suosituksista on jo kyseenalaista. On johtanut entistä enemmän ohutläpimittaiseen metsänhoitoon. Alentanut avohakkuun kynnystä ja johtanut metsänhoidon pulmakysymyksiin? Niistä nyt kovin halutaan käydä kauppaa?
Luke on riippumaton Valtion tutkimuslaitos, niin myös yliopistot. Tuskin kuitenkaan riippumattoman tutkimuslaitoksen tuloksia tautisiksi voidaan nimittää. Eivät ole tappion tuojia ja tuloksia on esitelty näilläkin palstoilla. Niin myös käytännön tuloksia. Myös viljelty metsä on hyvä vaihtoehto metsän edelleen kasvatukselle ja on vaihtoehto metsänhoidon tasapäistämiselle?
Se voi olla, että seura tekee kaltaisekseen, siinä mielessä yksituumaisuus, ”konsensus” on vaarallinen olotila metsänhoidossa. Ei uskalleta poiketa joukosta, vaan osoitetaan ylenmääräistä yksituumaisuutta ja sitä mainostetaan jopa mielipide-etuutena. Siitähän ei ole kysymys, mielipidevaikuttajia tarvitaan ja siitä täällä on loistavia esimerkkejä. Kirjoitetaan ja osoitetaan käytännön tuloksista, ”yhteisiä” pelisääntöjä uusiksi tai ainakin täydentämään nykyistä ohjeistusta. On loistavia esimerkkejä ja voi olla, että se pelikulma, että on kaksi erillään pidettävää metsänhoitotapaa, osoittautuu vääräksi?
Hyvin tuntuu metsänhoito luonnistavan Vessin malliin. Metsäyhtymässä on kohteita avohakata ja viljellä, mutta myös jatkaa metsän kasvatusta ja uudistua. Eivät ole raiskioita tai hoidon puutteessa olevia metsiä, niin kuin ei mehtäukonkaan metsät ole.
Ei ole mehtäukon avaamasta keskustelusta ja ei varsinkaan, kun jk metsänhoito nähdään ryöstösaalistuksena?
Konsensus yhteiskutamuotona on vaarallinen olotila, jos se johtaa keskittämiseen. Konsensuksen hengessä mennään edelleen ja Ay-liikkeen ohjauksessa. Jos muu ei auta, laitetaan työt sulkuun ja taas maailma on auki? Siinä vaan on käynyt niin, että yli varojen on eletty ja pääomat alkavat olla syöty?
Jaksottaisen metsän putsaaminen muka jk metsänä menee kaaliin, mutta mehtäukolle ei tunnu menevän. Siitä täällä on kerrottu ja toinen on jaksottaisen metsänhoidon rästit, jotka ovat muuttaneet nuoren metsänhoidon tapoja olennaisesti. Eihän se ole tuottavaa jk metsänhoitoa, jos jaksottaisen metsä putsataan niin, että jäljelle jää tuottamaton metsä – olkoon rääseiköitä nekin, joiden varaan todistellaan. On todisteltu vuosikausia ellei vuosikymmeniä? Eikö olisi aika avata jk metsänhoito, on siitä kerrottu ja tutkimustuloksilla osoitettu? ”Konsensus” on vaarallinen olotila metsänhoidossakin?
Eiköhän rääseiköitä tuota ja mainosta jaksottaisen tuottajat itse. Omituiseksi menee metsäkeskustelu, kun puolustetaan omia tuotoksia. Väitetään, että olisivat jostain toisesta hoitomuodosta kotoisin. Voihan se olla, että metsänhoidon vapauttaminen on siihen vaikuttanut ja hoitomuodon muutos on jaksottaisen metsänhoidon tapoja löystyttänyt. Ja voi olla, että on haukattu liian isosta kakusta. Tavoiteltavat litrakoot ja vähimmäismitat ovat tavoiteltavia ja toivottavia, mutta myös kysymys on valtavasta metsänhoidon urakasta. Siinä mielessä jk, peitteinen metsänhoito tuo paljon helpotusta metsänhoitoon. Tavassa hoitaa metsiä ja hoidon kustannuksissa.
Niin se on mehtäukko, kannattaa yhteiskunnassa tuottaa muutakin, ei vaan alijäämiä. Puujalka on aina ollut turva, kun papua on tarvittu. Nyt menee vaikeaksi, kun alijäämissä mennään sielläkin. Olisiko kiinteistövero tai metsien ”vapaan kasvatuksen” välttäminen auttanut. Tai pitäisikö metsät laittaa myyntiin?
Mene mehtäukko EU-savotoille, ei tarvitse valittaa ja jakaa ”ilmaispalveluja” täällä?