Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukon mielestä paras kauppa on kun metsänomistajan puilla käydään kauppaa. En väitä, että ovat mehtäukon omia kauppoja, mutta luvut voivat olla isoja, näkyvätkö kaikki edes tilastoissa.
Puunhintaan on odotettavissa alennuspaineita. Toistuu yleensä lomakauden aikana ja on sitä suurempi, mitä enemmän luonto, kesämyrskyt ja muut tuhot lisäävät tarjontaa. Nyt odotellaan ja puukauppa käynnistyy lomien jälkeen ja missä hintaluokassa, sen aika näyttää. Jk puukauppa on oma lukunsa, voi olla myrskypuiden keräilyä, mutta myös jk puilla käytävää kauppaa. Ja nimenomaan puunmyyjän ohjauksessa toteutuvaa kauppaa, jolla metsäntuottona, että puukaupan tuottona päästään samaan tai jopa yli vertailevan tuoton. Yhtiöt ostavat puuta myös tienvarresta, ei siellä kysellä, mihin puut olisivat kuuluneet, jos käytäisiin vaihtoehtoista kauppaa.
Mm: ”Miksi pitää tehdä pienaukkoja jos valmista taimipohjaa löytyy”. Tuskin pienaukkoja tarvitseekaan tehdä. Valmiit kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuvat metsät voidaan vapauttaa. Hyvän metsänhoidon kannalta ne kuuluukin vapauttaa ja säästää ja niiltä osin metsänhoidon suositus on kunnossa. Ns. pienaukot eivät yllä samaan ja jos yltävät, menetetään paljon aikaa. Ja eihän valmiiden taimistojen ja uusiutuvien metsien tuhlausta voida pitää hyväksyttävänä?
Siinä odotellessa menee helposti kymmynen vuotta ja valmista ei tule, senkin laki sallii. Kannattaa uudistaa heti, jos luontaisen uudistamisen edellytyksiä ei ole. Jää aikaikkuna käyttämättä ja se on kuin laittaisi rahaa pankkiin ja olihan siellä se Visan optimi: ”Pienaukkoa ei pitäisi sallia, jos siellä ei ole valmiiksi kattavaa ja maapohjalle sopivaa taimikkoa”.
Jaksottaisen metsät ovat sitä samaa aikaikkunaa, jos metsät eivät tuota, sitä mitataan aina aikaikkunassa. Metsähoidon korjaaminen vie aikaa ja sitä tarvetta on myös jaksottaisen metsänhoidossa. Aikaikkunalla on merkitystä, kuten peitteisen metsänhoidon jatkuvassa tuotossa tai taimettumisen odottelussa. Sekin ottaa aikaa ja näkyy aina metsien kasvulukemissa.
Aikaikkuna pettää mehtäukolla pahemman kerran. Mehtäukon metsänhoitoon ei mahdu muuta, kuin jaksottainen metsänhoito ja sen hoitomuodon tuottajat. On kuitenkin nähtävä, että hoidon puutteessa olevat metsät ovat jaksottaisen metsiä ja niitä mainostetaan tällä hetkellä jk metsinä. En väitä, että ovat mehtäukon metsiä. Mehtäukko on nähty esimerkillisenä metsänhoitajana, mutta tilastojenkaan mukaan jk metsiä ei ole kuin sen 5 prosentin luokkaa. Ja niissäkin metsissä voi olla uusioutumattomiksi luokiteltavia metsiä. Että, voisi olla paikallaan sisäistää metsänhoitoa todelliseen aikaikkunaan ja siihen todellisuuteen, joka metsänhoidossa tällä hetkellä on.
Satuja ei ole kerrottu. Konemiesten huolen ymmärtää, mutta se huoli voi olla metsänhoidollisesti aika huonosti perusteltua. Laissa metsänhoidon vapauttaminen on tarkoittanut erivapauksia myös jaksottaiseen metsänhoitoon. Tuottaa vajaatuottoisia metsiä ja hoitorästejä, että kannattaako perustella laskennallisesti tai käytettyjen lukuarvojen perusteella. Ovat enemmänkin suupuheisiin perustuvia ja ”viralliseksi” käytännöksi muodostuneita lukuarvoja (hyväksytään alarajat ja jk:n alemmat puunhinnat ja kalliimmat korjuun kustannukset). Eivät viralliseen luokitukseen ja taulukoihin perustuvia. Tutkimus on tämän laskentapuolen osoittanut ja sieltä löytyy myös päinvastaisia tuloksia.
Oli viimeksi 1300 mottia 6 ha alalta, ei 10-15 vuoden välein. Näin Perko kertoo. Aikakäsitys puuttuu tästäkin ja siinä mielessä vastaväittämät eivät pidä paikkaansa. Tulee se 1000 motin kertymä 3 hehtaarin alalta avohakkuuta, mutta ei ne hoitokerrat ole siinä. Tulee korjuukertoja 2-3 ennen avohakkuuta. Taimikon hoitokertoja 2-3, muokkaukset, viljely ja mahdollinen heinäntorjunta jne. Että ei sieltä metsästä pääse yhdellä korjuukerralla. Hoitokertoja (käyntejä) tulee moninkertainen määrä peitteiseen metsänhoitoon verrattuna. Ja kaikki maksaa ja laskutetaan.
