Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aivan turha teidän on vähä-älyisyydellä tai hoidon tarpeella perustella, syyttäkää vaan itseänne, aivan sama. Jos korjuu on sopimuksen mukainen, ostaja saa tehdä puillaan vaikka niitä hammastikkuja. Mutta jos korjuu ei ole sopimuksen mukainen, metsänomistajalla on oikeus puihinsa. Toisekseen tekö todella olette sitä mieltä, että metsänomistajan puita saa varastaa ja tässä nimenomaisessa tapauksessa toimittaa jalostettuna eteenpäin. Jättää metsänomistaja ilman puitaan ja ilman rahojaan. Etukäteen mitatusta leimikosta, jossa vajausta kuutioina yli 20 %. Uskotteko todella, että tämä on vain yksi esimerkki tapaus?
Ei ole ollut olettamusten varassa. Metsuri motokuski olet oikeassa, mutta on myös toisenlaisia selityksiä. Metsänomistajan puilla käytävää kauppaa käytetään hyväksi. Yhtiöiden toimesta, kuten Jätkä tuossa avaa, mutta myös korjuutiimien toimesta, siihen olen viitannut. Kuutioita voi jäädä uupumaan jopa kymmeniä prosentteja. Ostetaan bulkkina ja toimitetaan laatuluokiteltuna ja mitoilla toisaalle. Voi olla esim. kuitu katkottuna parruaihioiksi ja tyvet laatutyviksi, koivukuitu klapiaihioiksi jopa mitoilla jne. Jostain syystä ostavalla yhtiöllä on käyttöä kaupan kohteena olevalle puulle, mutta jostain syystä sitä toimitetaan myös muualle? Yhtiö saa puunsa mutta vähemmän?
Mittalaite on huippuluokkaa, ilmeisesti kontrollitarkkuus 1 % saavutetaan helposti, muistaakseni sallitaan 4 %. Siitä ei ole kysymys, mutta siitäkin huolimatta on erilaisia tapoja ”rosvota” metsänomistajan puita. Niinkö te todellakin uskotte, että puukauppa ja korjuu ovat auvoista toimintaa. Varotte ainakin pitkällä kepilläkään puuttumasta aiheeseen.
Ei se auta tois-sijaisiin seikkoihin vetoaminen ja asian hämärtäminen sitä kautta.
Luulisi näin teknisenä aikakautena, että aukoton mittausjärjestemä motoon voidaan järjestää. Se kuitenkin maksaa, mutta kalliiksi tulee metsänomistajalle muutenkin. Motomitassa häviää välillä, yhtiöstä ja tiimistä riippuen kuutioita, se maksaa metsänomistajalle x-euroa. Metsänomistajan puilla käytävä kauppa maksaa myös metsänomistajalle x-euroa. Ja jos mennään rakenteellisen korruption puolelle, metsänomistajalle epäedullinen kauppajärjestelmä maksaa metsänomistajalle x-euroa. Kartellista puhumattakaan.
Venkoilusta huolimatta, harmaa talous näyttää kiinnostavan. Voidaan kysyä, oliko selvitetty, missä määrin ei-julkista ja tilastoimatonta puuta liikkuu harmailla markkinoilla? On ainakin posketonta väittää, ettei liiku ja voi olla kokemattomalla metsänomistajalla vaikeus tietää, laanista lähtevistä puista, kenen puita ovat ja minne menevät?
Kannattaisi Jätkänkin seurata mistä täällä keskustellaan. ”Motomittaa sinällään ei kai epäile tarkkuudessaan kukaan – Joo – miestä lukuunottamatta”. Kysymys ei ole ollut motomitan tarkkuudesta – päinvastoin. Samalla tarkkuudella motomitta toimii sinne ”toiseenkin suuntaan”. Harmaasta taloudesta oli kysymys ja laajemmin rakenteellisesta korruptiosta ja kartelleista.
Ei kerkiä ilima pillaantua motomitankaan suhteen. ”Motomitta nauttii oikeasti luottamusta”. Epäilen, ilmeisesti mehtäukko tarkoittaa ihan oikeasti, että motomitta nauttii luottamusta. Niinhän se nauttii monien muidenkin mielestä, mutta sekään kun ei riitä. On aivan turha todistella järjestelmän toimivuutta, ja laittaa sen piikkiin, kun laitetta käytetään myös toiseen suuntaan. On uskottava niitä ihmisiä, jotka tietävät ja kertovat. Käytetään tekovälineenä, samoin kuin pystykauppaa hankintakaupan alasajossa. Lupaahan mehtäukko sentään hankintakauppaan mittausvaihtoehtoja, jotka ovat ei-verrannollisia motomittaan verrattuna.
Jos aikoo hallinnoida (isännöidä) omia puitaan ja metsiään, vastaukset ovat erilaisia. Kannattaako olla alisteinen laskennan (maksatuksen) tulokselle, voi myös lähteä järjestelemään puukauppaa. Lähtökohta ei kuitenkaan ole urakoitsijoiden kilpailuttaminen, riittää luottopakit, joille myös kannattaa maksaa. Paljoa ei myöskään luvata puukaupan ja korjuun toteutumiselle, niitä kyseenalaistetaan. Siihen ei kuitenkaan ole aihetta, voidaan tehdä suoraa puukauppaa, mutta vaikeutena on urakoitsijan saanti. Yhtiöt eivät lupaa, ei myöskään Mhy lupaa, urakoitsijoitaan metsänomistajien savotoille. Mitä muuta tämä on kuin metsänomistajan sulkemista?
Yllättävää on, että myös Mhy sulkee ja maksattaa metsänomistajalla, kuten yhtiöt pystykaupassa. Metsänomistajat ovat palvelujen varassa ja näin korruption ja kartellien näkökulmasta on valitettavaa, että tämän suuntainen kehitys voi edelleen jatkua.
