Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän korruptiota ole, jos puita raakataan laadun tai muun syyn perusteella. Sitä vastoin korruptiota on, jos esim. puukaupan menettelytavoilla rajoitetaan/estetään metsänomistajan urakoitsijan saantia hänen omissa puukaupoissaan. Samalla estyy myös metsänomistajan oikeus motomittaukseen katkontaan latuun jne.
Mhy:n vaihtoehto on hankintakauppaa, mutta on menettelytavoiltaan pystykauppaan rinnastettava. ”Vaihtoehto pystykaupalla tehtävälle puukaupalle”. Myös Mhy vaihtoehdossa vähennetään korjuun ym. kustannukset metsänomistajalle maksettavasta puukauppatilistä, saa kuitin verotusta varten, mutta kysymykseen metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta. Mhy:n vaihtoehdossakaan metsänomistaja ei pääse isännöimään omia puitaan. Myös korjuun ostopalvelu torjutaan, on mentävä Mhy sopimuksille. Rakenteellinen korruptio ja kartellit rajoittavat, niin myös hallinnollisesti, kuten verotus.
Puukauppa yhdistysten kautta keskitetysti on suositeltavaa vielä tänäkin päivänä. Niin myös yksittäisen metsänomistajan nimissä toteutettuna. Myös se on hankintakauppaa, metsänomistaja hankkii urakoitsijan, maksaa korjuun ja myy puut eniten tarvitsevalle ja maksavalle. Tähän ei liity korruptiota, mutta kartellin ja rakeentelisen korruption näkökulmasta ongelmallista on. Metsänomistajan on hankittava urakoitsija vapailta markkinoilta, vaikeuksia on saada korjuun ostopalvelua puita ostavalta yhtiöltä. Vaihtoehto on ymmärrettävä, sillä tilaa ei anneta metsänomistajalle isännöimään omia puitaan, harjoittamaan suoramyyntiä ja ohittamaan yhtiöiden metsänomistajan puilla käymän kaupan. Yleensä myös perinteinen hankintakauppa on puiden keskittämistä yhtiölle.
Tottakai Mhy perii provikan (korvauksen) puunvälittämisestä. Siihen ei liity korruptiota, mutta mehtäukko pointti oli, tilaisuus voi tehdä myös varkaan? Siinä mielessä Mhy ei poikkeaa virmoista. Korjuutiimit/urakointi, missä määrin puuta liikkuu ns. harmailla markkinoilla? Siitä tuskin on tietoa, kiinnostaisi esim. virallisen mittauksen toimintakertomus. Miten aktiivinen ote virallisella mittauksella on motomittauksen valvonnassa.
Mhy:set tekevät puuntoimitus-sopimuksia yhtiöiden kanssa ja tämän kiintiön puitteissa harjoittavat yhteismyyntiä. Tähän ei pitäisi liittyä korruptiota.
Mutta metsänomistajien suorissa kaupoissa yhtiöiden kanssa voi käydä niin, että varsinaisesti puukauppa alkaa sen jälkeen, kun on saatu metsänomistajan nimi paperiin. Ns. ”metsänomistajan” puilla käydään kauppaa.
Korruption kannalta erityisen tuomittavana on pidettävä ostotiimien tai urakoitsijan harjoittama ”metsänomistajan” puilla käymä kauppa, ”provisio” jota mahdollisesti käydään ja peritään? Harmaatalous….. maantavasta on, niin väittäisin. Myös yhtiö saa puunsa mutta vähemmän. Väittäisin, että ns. virallinen mittaus on kulissi monta kertaa motomittauksen valvonnassa?
Tuskin kannattaa olla huolissaan tuosta + 10 % peitteistä. Jos peitteisellä tarkoitertaan jk metsänhoitoa ja huomataan miten mallikasta jk mesänhoito on. Sen osuus tulee lisääntymään joka tapauksessa ja siinä mielessä jk hoitomuotona tulee riittämään ennallistamisen tavoitteissa. On hyväksi metsänhoidolle.
Haapa ei välttämättä ole haittoina metsänhoidossa, haapa on monimuotoisuuden kannalta hyvä jättöpuu, mutta on hyvä myös markkinapuuna. Hyvälaatuiset haavat ovat menneet korjuuseen ja aukossa kannoista nouseva vesakko on tullut säästettyä ja hoidetuksi haapa/seka metsiköksi. Hyvinkin yhdestä isosta kannosta nousee 0.2-0.3 ha uutta elinvoimaista haapavesakkoa. Monimuotoisuutta voidaan lisätä myös markkinaehtoisesti, hirvet eivät ole haittoina joka paikassa.
Tuskin on tarvetta muuttumiselle metsänhoidossakaan. Kovin on huonosti harkittu jatkuvan kasvatuksen takalauta lakirajoilla. Uusiutumattomuus voidaan hoitaa taimistojen ja nuoren metsän paremmalla huomioon ottamisella. Kovin tuntuu olevan vaikeaa hyväksyä mielipidettä, ei ole syytä puolustaa uusiutumatonta metsänhoitoa.
