Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jos mennään lakirajoille jo ensiharvennuksessa ja harsitaan vielä parasta puustoa, niin kuin näyttää olevan tapana. Jää uupumaan se tuottava metsä ja riittävä määrä tuottavia puita. Nuoria metsiä tulee vielä säästää ja on kohtuutonta, jos tällaisia metsiä joudutaan paikkomaan avohakkuulla. On rinnastettavissa jatkuvapeitteiseen, jos nuori kasvava metsä/puut kaadetaan.
Kisma on myös poliittinen. Työtä toimeentuloa ja hyvinvointia, on suoraan jostain puolueohjelmasta. Talonpoika päivässä, ei taida enää riittää vanhaan vertaukseen, tai talonpojan tappolinja. Oliko tuhat maitotilaa vuodessa tällä hetkellä. Metsätaloudessa ”jalostaminen” aloitetaan jo kannolta. Jäähän siitä vielä se ”kantohinta” tuottajalle. Paljonkohan ns. isännän linjasta on jäljellä tällä hetkellä. Kysymys on valtavista tulonsiirroista yhteiskunnassa. Sen puolesta eliitti (muutamat) täällä taistelevat ja kirjoittavat. Häivyttävät sivutolkulla jopa ”puutapaskaa” ja puolitotuuksia. Näin tehdään kollektiivin ja yhteiskuntahyvän puolesta. Eiköhän olisi aika siirtyä jo nykyaikaan.
Tuon 46 v. jälkeen myös poimintahakkuu vaihtoehdossa on puustopääoma johon verrata. Ilmoitetaan puustomäärältään molemmissa vaihtoehdoissa samaksi. Hoitokuluja ei kerrota olevan tai ne ovat vähäiset. Arvostelijat tarjoilevat kuitenkin vaihtoehdoksi näitä 30-50 v. kitusia, jotka eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen. Siihen kuuluvat kasvava ja kehittyvä metsä, niin myös taimien ja taimistojen osalta.
Timpalla on kokemus harsinta-ajalta, mutta nuoremmalla väellä sitä kokemusta ei välttämättä ole. Muutamat kokemukset tuskin riittävät avaamaan jatkuvaa kasvatusta. Hyvinkin 50 vuoden sulkuaika on riittävä aika muuttamaan metsät toisen laiseksi ja vastaahan se kiertoaikana hyvinkin yhtä sukupolvea.
Ei niitä jatkuvan kasvatuksen metsiä nykyisissä metsissä oikein ole. Ne ovat harvassa ja tuo aloituksen metsäkään ei sitä ole. Siinä mielessä Kujalan metsät ja Pukkalan tutkimukset ovat sitä ihteään. Voidaan ainakin pitää jatkuvan kasvatuksen metsinä.
Missä se sylttytehdas on? On tutkitusta tiedosta ja käytäntöön pohjautuvasta kokemuksesta ja tiedosta. On myös mielipiteen vapaudesta. Hoidettavissa metsissä on myös selvä eronsa.
Jatkuvan kasvatuksen metsät ovat erilaisia, olivat sitä ennen sulkuaikaa ja ovat edelleen. Ei siellä ole niitä hoitotöitä siihen malliin, mitä jaksottaisen avohakkuisiin perustuvassa metsänhoidossa on. Pusikoita, joiden olemassa olo on havaittavissa metsän sulkeituneisuudesta. Siinä on rajakohtansa, jonka jälkeen vesakoituminen ja heinettyminen vähenevät ja menettävät merkityksensä. Kasvun potentiaali muodostuu sen jälkeen kasvatettavan metsän hyväksi ja vähentää olennaisesti hoitotöitä.
On hyväksi että Kujalan geissi tuodaan esiin. Tällaiseen tulokseen päästään kun seurataan euroja. Omassa vastaavassa jatkuvan kasvatuksen tapauksessa sain tuplat ja sekin torjuttiin keskustelussa. Hoidon kustannuksissa on merkittävä ero ja merkittävää on myös taloudellisen kannattavuuden ja luonnonarvojen yhteensovittaminen. Huipputuottajien, kuten Visakallo ja Timppa, onko sillä väliä mitä kautta tulokseen päästään?
Kuusi puolustaa paikkaansa rehevillä mailla ja menestyy vielä männyn kasvumailla, mutta on siellä havaittavissa selvä ero. Vastaan tulee rajakohta puuston kasvussa männyn hyväksi. Katselin muuan mt. 100-vuotiaita kuusikoita, joissa oli seassa mäntyä. Männyt olivat metsän tässä kehitysvaiheessa selvästi ylisinä ja vielä hyvässä kasvussa, kun kuusi hiipui. Jatko oli selvä, ei ollut enää kuuselle puolustettavissa ja hoidoksi tuli avohakkuu ja männyn kylvö. Tuloksena sekametsä ja ainakin vielä tässä vaiheessa näyttää hyvälle, mänty pääpuulajina.
On tullut tehtyä muutama runko haapapuusta. Ei ole mikään huono vaihtoehto hirsirakentamiseen. Muodokasta puuta ja pintaa, jota ei tarvitse vuolla, riittää kun poistaa kuoren nilan aikana. Muodostaa hienon patinan jota ei tarvitse käsitellä millään. Taimikon hoidossa haavan vesakot kannattaa säästää ja kasvattaa omaksi haapa metsiköksi. Ei onnistu kuitenkaan hirvi alueilla, mutta asutuksen lähellä ja tien varsilla voi yrittää.
