Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei täällä olla puolustamassa EU:n tekeillä olevia lain valmisteluja. Mehtäukko kysyy millä oikeudella toimitaan. Suomi liittyi 1994 EU:hun ja niin vaan metsäasiat näyttää kuuluvan EU:n toimivaltaan. Siirtomaavallasta tässä on kysymys hyvinkin, EU -integraatiosta ja reunavaltioiden luonnonvaroista. Enemmistön ei kuitenkaan pitäisi harhautua ja puolustaa omaansa, jos selviä puutteita toiminnassa on havaittavissa.
Toimien tulee olla kustannustehokkaita, kustannukset lähes miljardi vuodessa ja hyötyjä suomi saisi lähes 10 miljardia, niin tuolla opastetaan. On sikäli poikkeuksellista, että ohjelmaa ei olla toteuttamassa perinteisen suojelun kautta, vaan tavoitteisiin pyritään metsien tuoton ja hyvän hoidon kautta.
Eu:n valmistelussa olevalla luontolailla on myös kääntöpuolensa. Eihän lailla pyritä metsien museointiin, vaan metsien tilan ja metsien tuoton parantamiseen. Ei metsiä luonnon tilaan vaan metsien hoitamista, hoitamatta olevien tai huonolla hoidolla olevien metsien hoitamista (ennallistamista?), jos siitä vielä maksetaan, ohjelmassa kerrotaan myös tuottavista miljardeista?
Erilaiset luonnon aiheuttamat häiriöt ohjaavat metsiä jatkuvan kasvatuksen suuntaan, eli erirakenteiseksi. Jo tällä kompensoidaan suojelun vaatimusta, ei kuitenkaan suojelua sen varsinaisessa merkityksessä, joka tuskin on lain tarkoitus. Metsien monimuotoisuudelta vaadittavat indikaattorit ovat yhteensovitettavissa hyvän metsänhoiodon ja metsien käytön kanssa ja mahdollisesti uudistettavan metsälain kanssa.
Onhan tämä aika hupaisaa keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta ja kovin vähäiseksi jää ne keskustelijat, jotka ovat perillä jatkuvasta kasvatuksesta. Argumentoidaan kyllä, mutta vastaan ja jostain syystä kysymyksillä jotka eivät toimi.
Pakko näihin on kuitenkin uskoa, voi olla joskus 50-70 luvulla, että edellytykset olivat paremmat jk:lle. Menetelmää silloin käytettiin ja metsien rakenne oli erilainen. Oli maatalouden vaikutus ja kaskeaminenkaan ei kovin kaukana. Voi olla, että taimettuminen oli silloin herkemmässä ja metsät enemmän erirakenteisia siihen aikaan.
Tuskin tässä mitään uutta on tapahtunut. Jo ennen uuden lain voimaan tuloa paineet metsien harsimiselle olivat. Runkoläpimitat ja muut pidäkkeet eivät pitäneet. Harsittiin jo ennen lain voimaan tuloa ja uudessa laissa harsinta varsinaisesti avattiin. Jo ennen lain voimaan tuloa myytävänä olevat metsätilat olivat usein putsattuja ja putsaus on jatkunut sen jälkeen. Samoja tiloja näyttää tulleen myyntiin tois jopa kolmatta kertaa.
Kovin on manipuloivaa tuo trollaus, raati sitä myös harrastaa. Täyttä puppua tarjoillaan sieltäkin ja ”joskus” ihan asiakysymyksissä. Eihän jk metsät ole tarkoitettu erikoiskohteisiin, ”erikoiskohteisiin sopivaksi, kuten tähänastikin on tehty”. Näin tarjoillaan, voidaan käyttää, mutta eiköhän jatkuva kasvatus ole tarkoitettu, on olennainen osa suomalaista metsänhoitoa, on sitä ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Ei yleismenetelmäksi mutta täydentämään metsänhoitoa.
