Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kollektiivin ”omistus” (kartelli) ei houkuttele. Ei haittaa jos valtuudet jäävät uupumaan. Tuskin velvollisuuksistakaan on syytä tinkiä.
Mitä on väärin suojeltu, tavoitteet suomen osalta ovat toteutumassa. Siihen auttaa myönteinen suhtautuminen ja jo tehdyt toimenpiteet. Ei pitäisi olla vaikea, ahneus on kuitenkin rajana tehohoidossa ja vapaavalintaisessa Zetori vaihtoehdoksi mehtäukolle.
Mehtäukko ei määräile mitä kukin omassa metsässään tekee.
Niin se on todettava, osuustoiminta on voimissaan. Mehtäukolla ei ole tarjota kuin himmeitä vaihtoehtoja.
Pieniä valon pilkahduksia mehtäukolta mutta menköön. Metsänhoidon tuet on tarkoitettu metsänomistajien metsänhoidon tukemiseen ja tarkoittaa, puuostajilla ei ole asiaa puuttua metsänomistajien tukirahoihin. Yskän ymmärtää, ”miljoonakoneilla” korjataan rassia, eihän siitä paljoa jää puuntuottajalle ja voihan siitä aina kieltäytyä. Jopa ”Zetorille” luodaan markkinaa, toimituskauppaa ja on marginaalia mistä jakaa.
Vapaaehtoista on sekin jos luopuu tuesta. Ei tuossa kovin kaukana ole energiapuun hintataulukot.. Pystynä tai ottaako korjuupalvelun ei huimaa. Kemera hehtaaritukena tuplaa, mutta on myös puunostajia jotka vaativat tuen itselleen. Hyvinkin mo. ovat haluttuja ”talkoisiin” ja korvaamaan fossiilisia ja yhteistä hyvää.
Onhan se aika erikoinen ajatusrakennelma. Maksetaan pientä tukea (kemera), jolla pyritään korvaamaan puuntuottamisen korjuun tappiollista tulosta. Vähennetään (hyvitetään) käytännössä puun hinnasta, mutta sekään ei vielä riitä korvaamaan tappiollista tulosta. Maataloudesta on kerrottu uutisia viime aikoina. Maatalouden tuetkaan eivät riitä korvaamaan tappiollista tulosta.
Tuottaa se ”valo” kassavirtaa vielä joillekin. Ei metsän tuotto ja tapakaan, millä se sieltä otetaan, niin tärkeää tunnu olevan, pääoman saa tuplattua muualla. Mutta, jos se pääoma metsästä olisi otettava, onhan se melkoinen juonne. Kasvaa puut aika harvassa ja horsmaa juurella.
Ei ne aina mene putkeen nämä hommat. Näyttää ainakin kuusen taimien tuottajien välillä olevan huomattavia eroja. Toinen taimierä ottaa pituuskasvua jo istutuskesänä. Toinen erä jurottaa ja latvaa ei tahdo löytyä vielä toisenakaan kesänä. Jotain on mennyt pieleen taimivaiheessa.
Muistaakseni joskus oli uutisia metsätaimitarhojen torjunta-aineiden käytöstä. Kerrottiin torjunta-aineiden käytön olevan monin kertaista esim. maatalouteen verrattuna. Johtaa auttamatta kasvatusalustojen myrkyttymiseen ja taimen kasvatuksen taantumaan, ellei alustoja vaihdeta. Tällä hetkellä taimet kasvatetaan ruukuissa ja kennoissa, eli aloitetaan aina uudella kasvatusalustalla. Näiltä osin tilanne on helpottunut, näin toimitaan myös puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Ei poista kuitenkaan torjunta-aineiden käyttöä ja onhan taimihuollon logistiikka monivaiheinen, sitä on rimmattu. Logistiikka toimii kyllä hyvin, mutta onhan näissä aina uhkansa siitäkin huolimatta, kasvitautien ja tuholaisten osalta, myös tekijän osalta.