Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Fossiilisten polttoaineiden poltto aiheuttaa hiilipitoisuuden nousun ilmakehässä. On muitakin syitä, mutta siinä mielessä ei ole samantekevää, käytetäänkö fossiilit että uusiutuvat raaka-aineet samaan aikaan.
Onhan se huono tilanne kun, fossiiliset ja uusiutuvat poltetaan samaan aikaan. Polttoon ne menee uusiutuvatkin raaka-aineet ennen pitkää. Ei niitä voi maahan haudata tai meriin upottaa. Kierrrätetään kyllä, mutta poltoon ne menee uusiutuvatkin, jos ei muuta niin liikennepolttoaineiksi.
Metsillä ja luonnolla on iso merkitys. Että metsät muodostuvat jo päästölähteeksi. Metsiä syödään kahdesta päästä, nykytulkinnan mukaan hakataan liikaa ja eivät riitä enää hiilinieluksi. Maankäyttösektorikin pieneltä osaltaan, alle hehtaarin alat annetaan anteeksi?
Kovin vähän luvataan peitteiselle metsänhoidolle, korkeintaan suojelua täydentävänä ja talousmetsissä vain turvemaille. Metsänhoidossa on totta, että jaksottaisen siemenpuilla ja vataavasti peitteisen metsänhoidon pienaukoilla ja poimintahakkuilla, ei päästä viljelyä vastaaviin tuloksiin. Ja onhan metsälain suositus peitteisen metsänhoidon lisäämiseksi kyseenalainen, mutta on myös toiselta puolin toimiva. Peitteinen metsänhoito toimii ja tuottaa tulosta siinä kuin jaksottainen. Edellyttää kyllä luontaisten vaihtoehtojen huomioon ottamisen. On hyvä suojelun vaatimusta täydentävänä, mutta toimii myös kaikkialla metsissä, missä edellytykset metsänhoidolle ovat olemassa. Metsälain suositus on jollain tavalla keinotekoinen kompromissi, saada aikaiseksi peitteinen metsänhoito ilman avohakkuita.
Maankäytöstä tuli ilmastopäästöjen lähde, mikä meni pieleen. ( AJ:n linkki 11.6 klo 15:40)
Antti Kurvinen: ”Onko ongelma enemmän nielujen heikentymisessä vai hakkuiden määrässä vai molemmissa”.
Emma Kari: ”Pitää tutkia vuoden 2014 alussa voimaan tulleen metsälain vaikutuksia hiilinielujen kehitykseen. Tällöin metsälaista poistettiin esim. metsähakuun läpimittarajat ja ikärajoitukset”.
Pian kymmenen vuotta on metsiä hakattu ikään kuin uutta kierrosta. Onhan sillä vaikutusta nielujen heikentymiseen, metsien alentuneeseen puuntuottoon ja ikäjakautumaan. Taisi olla VMI tuloksissa metsien kasvun lähteneen laskuun? Taisi olla myös metsäkadon osalta, alle hehtaarin alat ollaan (hyvittämässä), rajaamassa lain ulkopuolelle? Pienaukko on 0.3 ha. Tuskin uuden metsälain suosituksilla peitteinen metsänhoito on ratkaistu. Onhan se metsänkasvatukselle rankkaa, kun pitäisi toteutua vielä ilman avohakkuita?
Tuohon puunhintaan baltiassa. Baltiassa ei tehdä pystykauppaa, siitä poiketen mitä suomessa ja ruotsissa tehdään. Baltiassa ylemmät hinnat ovat puun toimittajien toimitushintoja tehtaan portille tai satamaan toimitettuna. Niin ovat suomessakin, mutta siitä poiketen, meillä puuhuolto toteutetaan ostopalveluina ja toteutetaan yhtiöiden metsäosastojen kautta. Kustannukset vähennetään puusta ja siitä vertailun alemmat hinnat. Toinen kysymys sitten on, mitä tarkoitetaan (meillä) vapailla markkinoilla.
Metsänhoitotavat ovat päällekkäisiä ja niitä voi soveltaa samaan metsään. On kuitenkin merkittävä ero, jos ollaan siirtymässä jatkuvaan kasvatukseen. Onko kohteessa jk metsä valmiina, vai lähdetäänkö perustamaan jk metsää. Jälkimmäinen jää usein tyhjän päälle ja johtaa usein vajaatuottoiseen metsään. Siinä mielessä kysymys ei edes ole jatkuvan kasvatuksen metsästä, vaan uudistamisvelvotteen alaisesta metsästä. Ainakaan oma kokemus ei puolla jk metsän perustamista, vaan jk metsät tulevat muuta kautta. Voi olla luonnon tarjontaan liittyvä, voi olla myös hoitamaton metsä tai muun luonnon häiriön kautta tuleva.
Sahapuu lajitellaan ja käytetään tarkkaan. Tuotteen jalostaminen alkaa jo metsässä ja jatkuu vastaanottajan lajittelulinjastoilla, joihin on investoitu. Parhaat laadut menevät vientiin ja huonommat laadut jäävät kotimaan markkinoille. Tuskin suomalaista laatupuuta alihintaan viedään.
Toivottavasti asioista voi kertoa suoraan. Oliko metsien pelastajat ns. luontoväki, viisaudessaan niin viisaita, että saatiin aikaiseksi kirjaus lakiin poimintahakkuista ja pienaukoista. Tavasta perustaa puoliväkisin jk-metsiä. Vai oliko kysymys poliittisesta nahkapäätöksestä. Ajatus on hyvä, mutta toteutustapa on huono. Luonto ei toimi vastoin omia periaatteitaan. Jk-metsiä syntyy, mutta ne syntyvät luonnon omien mekanismien kautta. Näin se toimii myös viljelymetsätaloudessa. Luonto ottaa mutta se myös antaa.
Kehitys on ollut huimaa metsänhoidossa, niin myös puuhuollon osalta, sillä on ollut vaikutuksensa myös kustannuksiin. Helpotusta on luvattu jo vuosikymmeniä, on luvattu tutkimuksen kuin politikkojen suulla lisää puuntuottajille, saamatta ovat jääneet. Siinä mielessä vaihtoehtojen hakeminen ei voi olla tuomittavaa.
