Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kehitys on ollut huimaa metsänhoidossa, niin myös puuhuollon osalta, sillä on ollut vaikutuksensa myös kustannuksiin. Helpotusta on luvattu jo vuosikymmeniä, on luvattu tutkimuksen kuin politikkojen suulla lisää puuntuottajille, saamatta ovat jääneet. Siinä mielessä vaihtoehtojen hakeminen ei voi olla tuomittavaa.
Voidaan sanoa että luonto täydentää ja luontaisten vaihtoehtojen huomioon ottaminen. Mahon vaihtoehdon taktiikka on huono. Pitäisi ilman muuta sulkea, jos ei ole osoitettavissa taimettumisen ja metsän uudistumisen edellytyksiä. Jos jk- markkinamiehillä tarkoitetaan keinottelijoita, metsälain vaihtoehdon hyväksikäyttäjiä (porsaanreikä). Metsiä hakataan pilalle, huolestuttavinta on nuorien metsien hakkaaminen pilalle ”lakirajoille”. Tutkimusta ei pitäisi sotkea tähän.
Mehtäukko on oikeassa siinä, että iso raha on logistiikassa ja tuotteen jalostamisessa. Ei muuta kuin sitä päin.
Vähimmäispohjapinta-alat (lakirajat) on määritelty myös poiminta- tai pienaukkohakkuille. Aiheuttavat vajaatuottoisuutta, kun taimettuminen ei ole ollut toivotun mukaista. Tiedä sitten kaivataanko julkilausuman toisintoa, virheistä olisi syytä oppia. Runkopuun tuottaminen on eri asia ja luontaisten vaihtoehtojen huomioon ottaminen.
Mehtäukko koneurakoitsijana saat edun omasta metsästä. Edun saa myös metsätaloustuottaja, ei kuitenkaan ”tukun” asiakkaana.
Metsäyhtymä tai vastaavaa on aina paikallaan. Eläkeläisellä menee vielä kannattavuuden piikkiin, kun ei laske palkkaa omalle työlle. Alkutuottajalle, niin myös maatalaudessa, ongelma on työn hinta. Tuotteen jalostaminen maksaa, mutta myös tuottaa, ei kuitenkaan alkutuottajalle. Tuottajat on ulkoistettu markkinasta ja tuottajalle pyrkii jäämään mitä jää. Tukkuhinnoissa mennään hyvinkin maltillisella tasolla. Toista on omat markkinat ja tuotteet.
Tässä nyt ei ollut metsälain valvonnasta kysymys, vaan metsänhoidon suosituksista, miten alas lakirajoilla on mentävä, että luodaan edellytykset taimettumiselle. Näin, mutta taimettuminen on ollut puutteellista, pienaukkokaan ei ole toiminut toivotulla tavalla. Onko yleensä tarpeen mennä rajaamaan aukon kokoa, sitä ei tehty ennen yleistä sulkuakaan, vaan metsää uudistettiin ja viljeltiin. Metsän kasvulle jäi vielä runsaasti avattavia taimistoja ja nuorta metsää.
Mitä keräilytaloutta se tarkoittaa jos metsänhoitoa pyritään kehittämään. Voi olla sitä nykyisellään, pienaukot ja lakirajat vievät siihen suuntaan, kun menetelmänä eivät ole toimineet toivotulla tavalla. Harsitaan tarpeettomasti ja saadaan aikaan vajaatuottoisuutta. Eikös juuri harsintajulkilausumalla torjutta tämän suuntaista kehitystä, metsien hävittämistä.
Viitataan jopa vain 10 vuoden kokemusaikaan, tuleehan se laista, mutta metsiä on hoidettu myös julkilausuman jälkeen. Näin tehtiin 50-70 luvulla ja tehtiin ilman metsänhoitotapojen eriyttämistä ja homma on toiminut. Kunnes sattuneesta syystä 80 luvulla metsänhoito alettiin nähdä uhkana, ”valtamenetelmänä” ja laitettiin sulkuun.
Ettei vaan tällä hetkellä nähdä saman tyyppisiä uhkia, ”vaaditaan valtamenetelmäksi”. Vaikea tuohon on uskoa, eiköhän kysymys ole edelleen metsänhoidosta ja sen kehittämisestä. Metsänhoito onnistuu kyllä yhteensovittamalla ja kuten 50-70 luvulla, ilman tarpeetonta metsänhoitotapojen eriyttämistä.
Kaiketi keskustelussa yllä pidetty jk metsä ei varsinaisesti ole jatkuvaa kasvatusta. On jatketun kasvatuksen metsää ja poikkeaa myös perinteisestä jaksottaisesta metsän kasvatuksesta. Voidaan pitää kernaasti Visan jatkettuna kasvatuksena ja väittely tästä voi päättyä. Sen sijaan jatkuva kasvatus poikkeaa tästä pölinästä ja on pidettävä tiukasti erillään. Sillä on myös kannattajansa ja tutkimus selvittää sitä. Jatkettu kasvatus on ihan hyvä vaihtoehto tässä metsänkäsittelytapojen välimaastossa.
Tottahan ns. ”kaksijaksoiset” metsät voivat olla jk metsiä. Ovat yleensä siemen/suojuspuuhakkuilla uudistettuja tasarakenteisia metsiä, mutta jk metsät ovat usein myös metsän alle syntyneitä erirakenteisia metsiä. Siemenpuilla ohjattuinakin muodostuvat usein erirakenteiseksi ja ovat ylispuuston poistoon kohdistuvana hakkuuna yleensä erirakenteisia. Näistä jk metsän tekee seuraavat hakkuut, joita voidaan pitää tukkipuustoon kohdistuvina hoitohakkuina. Mutta väliäkö sillä on mitä ovat, ensisijainen tarkoitus on hoitaa metsää ja samaan tulokseen on mahdollista päästä eri tavoin?