Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Valitettavasti meni ohi, ei ollut Suomesta. Jossain oli Euroopasta traktorin valmistaja? Kehitettiin traktoreita (maatalouskalustoa) myös metsätyöhön soveltuvaksi.
Eiköhän metsissä ole parempaakin tekemistä, kuin vahtia toisten tekemisiä. Kannattaa seurata uutisia. Siellä kerrotaan uutisia metsänhoidon paluusta, kerrotaan maatalouskaluston paluusta metsätöihin ja ei se puukauppakaan ole lukittu, yhteen tapaan tehdä puukauppaa.
Vähemmän on annettava kannatusta mehtäukolle, metsänhoidon puoskaroinnista. Paljon on pilattu avohakkaamalla hyvätuottoisia metsiä, jotka eivät ole täyttäneet metsänhoidon suosituksia. Ja nekin hyvätuottoiset metsät, jotka ovat täyttäneet metsänhoidon suositukset, on avohakattu. Eikä silläkään ole väliä, ovatko olleet vanhan tai uudenlain alaisia, on avohakattu. Laki suorastaan suosittelee avohakkaamaan. Uusi lakikaan ei saanut ratkaisua aikaiseksi, ottamalla peitteinen metsänhoito mukaan. Lain suosituksen mukaisena toteutuksena, avohakkuut ovat lisääntyneet.
Eihän siellä mitään valmiita taimia ole pienaukossa. Ennakkoraivaus pitää siitä huolen ja oliko sinne pienaukkoon tarkoitettukaan mitään taimia. On simppelihomma korjuulle, on suositusten mukaista ja on sitten toinen kysymys, tuleeko sinne niitä taimia? Voidaan myös kysyä, mikä avohakkaamaton pienaukko? Aukko se on pienaukkokin? Toisaalta metsänhoidossa on eri asia, edelleen kasvatettavat metsät, taimistot ja pitkiin kiertoaikoihin perustuva metsänkasvatus. Väittämistä huolimatta, peitteinen metsänkasvatus ei tarkoita puuston yksipuolistamista (kuusettuminen) tai kasvun taantumaa.
Suomessa siirrytään monimuotoisempaan metsänhoitoon heti kun hirviongelma on ratkaistu. Mitä muuta on kuin kuusettamista, kun kuusta viljellään hirvivahingon pelossa. Näin on toimittu jo vuosikymmeniä. Sekapuustot on lähtökohta myös peitteisessä metsänhoidossa.
Jatkuvassa kasvatuksessa raivaus, jos sille on tarvetta, tehdään aina korjuun jälkeen.
Ei taida olla mitään uutta. Tuskin kannattaa tutkijoiden työtä aliarvioida, metsänhoidon hyväksi ovat tehneet. Hoitotavoissa on paljon eroa. Jaksottaisessa ennakkoraivaus tehdään, ei vaan helpottamaan konemiesten työtä, vaan myös hoitotapana ennen korjuuta. Sopii huonosti jatkuvaan kasvatukseen ja kummastuttaa, jos ennakkoraivausta tarjotaan jatkuvaan kasvatukseen. Myös (jk) eli peitteinen metsänkasvatus kaipaa raivausta, mutta sen aika on korjuun jälkeen.
Huonosti toimii sinne toiseenkaan suuntaan. Tuskin kuitenkaan urakoitsijat päättävät, miten Suomen metsät tullaan hoitamaan?
Tasantarkkaan yksi taitaa löytyä?
Se on mehtäukon käsitys asioista?