Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin ovat puustopääomat lisääntyneet Timpan metsissä, mutta voidaanko jk metsän puustopääomia verreta jaksottaisen puustopääomiin. Jk metsässä ovat samaa suuruusluokkaa kierron ajan ja puustopääomia voidaan lisätä. Tuottava puustopääoma esim. 200 mottia, tietää puuta valtakunnan metsiin ja on metsän kasvutuksessa aivan eriluokkaa, verrattuna vajaakasvatukseen esim. 100 mottia hehtaarilla tai alle. Joka jaksottaisen metsässäkin väistämättä on edessä.
Ehkä tässä ollaan turvassa, nimittäin käsiteltävän aiheen, eriytetyn metsänhoidon osalta. Turvassa sen suhteen, että eriyttäminen on tarpeetonta, metsät voidaan käsitellä hoitotavasta riippumatta. Ei tarvita kahta erillään pidettävää hoitotapaa. Ei yksin ja ei yksin muutenkaan, olen jatkumoa sukupolvien ketjussa ja ei näytä seuraavakaan sukupolvi tekevän poikkeusta. Molempia tarvitaan metsänhoidossa, luontaista että viljelyä. Aikoinaan järjestettiin koulutusta metsänhoidosta, ei niinkään metsänhoitotavasta, mutta oli kovin moitittavaa, jos tukkireet ja ronkelit rikkoivat reunapuut, hevoset polkivat juuret ja vinssattiin tyvet auki. Ja opastettiin miten saadaan uusi nouseva puusukupolvi säästettyä. No, nyt on helpompaa ja väljempää toimia ja ei taida uusi nouseva puusukupolvikaan olla haittoina?
Onhan täällä väittämien kirjo melkoinen, saadaan jk metsä outoon valoon. Saadaan jopa kahden käsittelykerran jälkeen tuottamattomaksi. Toki siihen riittää yksikin käsittelykerta. Jk metsä nähdään jopa kulueränä, ja sitähän se tietenkin onkin, mutta erittäin kyseenalaisella tavalla määriteltynä. Vedotaan jopa ”pirun keksintöön”, sisäistämättä sen paremmin, mitä sillä pirun keksinnöllä tarkoitetaan?
Ehkä ja mahdollisesti kertovat nekin perehtyneisyydestä. Timppa osoittaa myös viisautta. ”Jos luonnon taimia ei ole syntynyt ei niitä synny myöhemminkään”. Näin se yleensä menee, mutta otetaanko huomioon. Minkä takia yleensä suositellaan mitään, jos ei oteta huomioon. Hyvitetäänko jotain johonkin suuntaan? Tehdään paljon pienaukkoa ja harsitaan metsää, vaikka edellytykset eivät ole kunnossa. Sillä tehdään paljon hallaa Suomalaiselle metsänhoidolle ja se näkyy metsissä ja tilastoissa ja käytetään hyväksi jopa metsien parturoinnissa. Tutkimuksen tulosta ei kunnioiteta. Kysymys on megaluokan tulonsiirroista, mutta siitä ei enempää.
Luontaisen metsänhoidon kannalta ensisijaista on metsän luontainen uudistaminen. On vanhan toistoa, mutta näin toimittiin vielä 60-70 luvulla. Luontainen uudistamin oli ensisijaista ja vasta sen jälkeen turvaudutiin keinolliseen uudistamiseen ja avohakkuisiin. Luontaisessa metsänhoidossa tämä järjestys kuuluisi olla vielä tänäkin päivänä, mutta päähuomio on avohakkuissa ja keinollisessa uudistamisessa. Ei voi välttyä ajatukselta, että jaksottaisella metsänhoidolla ohjataan luontaista metsänhoitoa?
Lasken niillä jk metsän vahvuuksilla, joilla olen puuta tuottanut. Tuskin kannattaa laskeskella etuuksia jk metsän heikkouksista, ne eivät pidä paikkaansa. Voihan sen tehdä, mutta menee mainostamanne hypetyksen puolelle. On jopa valtakunnallisesta ilmiöstä, alemmasta jk metsän tuotosta ja hinnoittelusta, joka ei perustu mihinkään viralliseen luokitukseen tai taulukkoon. Kysymys siinä mielessä on maan tavasta.
Mehtäukon on syytä tarkistaa, mitä mahdollisesti korko tarkoittaa ja jupesan, mikä on jk metsän tuotto. Helposti pääsee tuplatuottoihin nykyiseen hypetykseen verrattuna. Ei se auta, jos pyörii kapaloissa, kun vertailukelpoisia jk metsiä oli vielä olemassa. Hyvin ovat kelvanneet ja riittäneet näihin päiviin asti. On vieläkin ja on perustettu uutta. 70 vuotta ei ole mikään ikäraja metsän kasvulle tai esim. 10 vuotta korjuulle. Toimii mainiosti, kun edellytykset ja tapa tuottaa jk metsää on kunnossa. Ja tarkoittaa riittävillä puustopääomilla tuottamista, jk metsäkään ei tuota vajaapuustoisena vajaatuottoisena.
Jostain syystä jk metsän taimettuminen ja metsän uusiutuminen ymmärretään väärin ja sitä pidetään lähtökohtana. Eihän se mene niin, että ensin tehdään toimenpide ja sitten katsotaan, taimettuuko uusiutuuko. Lähtökohta on väärä, näin myös suosituksissa edellytetään ja voi olla, että tällä turvataan jaksottaisen metsänhoidon jatkuvuus. Jk metsänhoidon edellytys on esim. valmis taimikko ja metsän uusiutuminen ja vasta sen jälkeen tehdään toimenpide. On olennainen osa metsänhoitoa, mutta jos jaksottainen metsänhoito pidetään etusijalla, näin se sitten menee.
