Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onko tarpeen hoidettua ja tuottavaa metsää lähteä muuttamaan jk metsäksi. Jos on tarvetta muuttaa, metsissä on myös siihen tarkoitukseen sopivia kohteita, jotka ovat metsänhoidollisesti vaihtoehtoisia kohteita ja voihan olla myös taloudellisia lähtökohtia. Kun arvioidaan kannattavuutta ja sitä, jatketaanko jk metsänä vai lähdetäänkö uudistamaan jaksottaisen metsäksi. Metsissä on esim. säästettäviä taimistoja ja nuoria metsiä, on myös edelleen kasvatettavia varttuneita metsiä. Ei ole itsestään selvää missä se raja kulkee ja se voi olla laskennallisesti vaikea osoittaa. Sitä on myös tuottavasta jaksottaisen metsästä muuttaminen jk metsäksi.
Voi olla paikallaan tarkastella roolijakoa, mitä yleensä metsänhoidolta tavoitellaan, kun jatkuva kasvatus lähtee kuitenkin avohakkuuttomasta vaihtoehdosta.
Aika paksu väite luonnonmukaisuudesta, heikoimmat yksilöt jäävät jatkamaan sukua. Ei edes jk hakkuissa näin toimita. Voi olla mielipiteissä, jopa metsälain suosituksissa tai laskennan malleissa täällä. Myös jatkuva peitteinen perustuu valtapuuston kasvattamiseen. Mikä ero siinä on monimuotoisuuden kohentamisessa. Luonto opastaa uudistumaan ja uudistamaan avovaiheen kautta, niin myös jatkuva peitteisessä. Ei taida jäädä Visan metsien asiaksi.
Laatuluokitusta tehdään korjuun yhteydessä metsäpäässä, on myös sahojen lajittelulinjastoihin investoitu paljon viime vuosina. Osto on kuitenkin bulkkia pääasiassa ja sahatavarakaupassa heikommat laadut ohjautuvat kotimaan myyntiin. Iso raha liikkuu, mutta sitä ei vaan ole jäämässä puunhintaan.
Iso luuta lakaisee yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Jopa siinä määrin, että yhteiskunta on vaikeuksissa ja aina ei myöskään teollisuuden kaipaamille joustoille löydy ymmärrystä.
Wahlroos kohdistaa arvostelunsa Ay-liikkeeseen. On seikka, jolla tässä maassa on eletty yli äyräidensä. ”Hakaniemen tori ei välitä työpaikoista, se välittää vaan työehdoista”.
Ei voi käsittää noita laskelmia. Puunhintatilastoissa ei ole hinnastoa erikseen jk puulle, ei myöskään jk korjuulle. Ei ole määritelty jk aloituksen puustopääomaksi 50/150, tai että näillä käsitteellisillä arvoilla määriteltäisiin metsänhoidon paremmuutta tai kannattavuutta.
1/4 aloitusta puustopääomaksi täydestä metsästä on pidettävä harsintana. Eihän vajaa tuottoiseksi luokiteltava metsä voi olla tuottava, luokitellaan kuluna laskelmassa ja josta jk:n alempina tuottoina koplataan vielä viljelyn ja hoidon kustannukset.
Jos mennään tuottavilla puustopääomilla, vertailu menee päinvastoin. Ei ole alemmat puuston ja korjuun tuotot rasitteena, arvokasvu ja puustopääomat riittävät hyvin vertailussa.
”Nähdään suoramyyntiä haittaavana”, pitää paikkansa kuten edunvalvonnan kannalta, mutta myös toisinpäin. Jos ”noviisi” kuvittelee pärjäävänsä puukaupassa, tietää se usein kylmää kyytiä ja tappio voi olla huomattava, menetettyinä kuutioina yksikkö hintoina jne. On yleistä.
Suoramyyntiä on myös tarjota puuta tienvarteen ostopalveluina tai omalla kalustolla, omana työnä. Tässä tarkoituksessa olisi toivottavaa, jos myös Mhy korjuupalvelu olisi käytettävissä laskua vastaan. Voi olla vaihtelua Mhy käytännöissä.
Totta yhdistyksiä koskee samat säännöt, koplaamista ei sallita. Vaatimus koskee myös toisin päin. Väitetään, että Mhy ei kuulu klusterin toimijoihin ja että Mhy:tä pidetään välikätenä. Pidetään siis ulkopuolisena ja tarkoittaa myös sitä, että kysymys on selvästä kilpailun puutteesta. Miksi yhdistyksen korjuupalvelu ei ole käytettävissä vapailla markkinoilla tai miksi välikädet ovat rahastamassa muutenkin pieneksi parjattua kantohintaa?
Outoja kysymyksiä, miksi Mhy ei kuulu klusteriin tai että kilpailun puute on eduksi puumarkkinoilla. Näinhän se valitettavasti on, mutta metsänomistajien on syytä huolehtia myös siitä, että ovat täysillä mukana puumarkkinassa.
Keneltä on pois, paljon on vaikutusta silläkin, miltä puoluetoimistolta kysytään. Ohjataanko yhteiskuntaan, vai olisiko puuntuottajalla, noin laajemmin alkutuottajalla mahdollisuuksia saada enemmän. Auttaisiko, jos puuntuottajat lisäisivät puun toimittamista teollisuudelle. Auttaisiko markkinan hallinnassa ja metsänomistajien edunvalvonnassa. Sitähän täällä kysytään ja miten se olisi toteutettavissa?
Metsuri motokuski: ”Laskutetaan” puunmyyjältä, mutta korjuupalvelu ei laskuta suoraan puunmyyjää, vaan kustannukset vähennetään puunhinnasta. Samoin toimii myös yhtiöiden metsäosastot pystykaupassa. Yhdistyksillä on paremmat korjuutaksat. Samoin, jos ostan korjuun palvelun vapailta markkinoilta, maksan enemmän. Yhdistyksen korjuupalvelu ei ole ollut käytettävissä vapailla markkinoilla.
Kaiketi Mhy:n puukaupoissa kysymys on pystykaupoista, kustannukset kerrotaan vähennettävän puunhinnasta, niin kuin pystykaupassa tehdään. Mhy tekee kuitenkin poikkeuksen. ”Mhy toimittaa metsänomistajalle selvityksen puunkorjuun myyntitulosta ja kustannuksista”. Menettelyllä puukauppa saadaan avoimeksi ja on verotuksessa hankintakauppatuloa.
Onko sitten kikkailua vai mitä on, mutta eikö kannattaisi Mhy:n korjuupalvelua käyttää metsänomistajien korjuupalveluna, joka laskuttaa suoraan puunmyyjää ja Mhy (ja/tai yhtiö) toimisi puun toimittajana teollisuudelle, samaan tapaan kuin yhtiöiden metsäosastot toimivat.
