Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aegolius: En voi auttaa, minullakin on 12 % metsiä nuorissa metsissä.
Olen uudistanut kaikki vanhat kuusikot avovaiheen kautta, toimenpiteenä on ollut muokkaus ja kylvö. Ei pienaukkoa tai ”lakirajoja”, ei edes suojuspuuasentoa kuusikoissa. Avovaiheen kautta uudistan muutenkin. Poikkeuksen tekee valmiit luonnon taimistot, joiden avaamiseen voi käyttää pienaukkoa tmv. Ja tietenkin jatkettu kiertoaika, joka on tarkoitettu varttuneissa metsissä puuston kasvattamiselle, ei niinkään metsän uudistamiselle. Sen aika on kiertoajan päätyttyä.
AJ: Lupaat kivennäismaille jatkettua kiertoaikaa vain kuusialikasvoksen avulla toteutettuna. Aika vähän luvattu ja ei nuo Puukin laskuesimerkit lupaa sen enempää.
Metsänhoito on suosituksia, kannattaako noudattaa suosituksia, kun metsistä vaihtoehtoisella tavalla on saavutettavissa tuplat, niin kuin on pyritty osoittamaan. Minkä takia on noudatettava suosituksia? Onko tarvetta metsänhoitoa eriyttää ääripäihin, kun se paras vaihtoehto on löydettävissä sieltä välimaastosta. Hoidon tapoja voidaan yhdistää, minkä takia on ajettava kaksilla rattailla?
Jatkuvassa kasvatuksessa kasvatetaan puustoa, ei ”taimikkoa” vaihtoehdoksi. Jk ei ole siinä mielessä taimikoiden kasvattamista varten, niitä syntyy hoitomuodosta riippumatta ja ovat säästettäviä, jos niin katsotaan. Olikohan yleensä luonnon taimistolla hintaa? Vertailu on puustopääomissa, metsän arvokasvussa ja viljelyn ja hoitokulujen säästössä. Jatketussa kierrossa viljelyn ja hoidon kustannukset jäävät uupumaan.
Voisi kuvitella, että lisäarvo on myös palaute. Uusi koneoppimisen työkalu käyttää ajantasaista tietoa. Siinä esim. metsänomistajan tiedot, mitä metsältään haluaa on olennaista. Työkalu antaa palautteen, se on myös ajantasaista. Esim. metsään.fi voisi olla, tai kuuluukin olla yksi palautteen saaja ja se palvelisi metsien tulevaa käyttöä.
Hinnasta ei kerrota, lisääkö puuntuottamisen kustannuksia ja miten kustannukset mahdollisesti ovat jakautumassa. Ja minkälaisen lisäarvon tuottaa. Tällä hetkellä moto tulostaa mittalistan, on tämän jälkeen sylkäisemässä raportin. Mm. arvion metsän arvosta, hoitotoimenpiteista ja kannattavuudesta. On lisänä täydentämässä metsänomistajien ilmaista metsään.fi tietopankkia.
Jaksottainen on jotain keskiarvo 0.0 ja v. 60 välillä. Samoin jatkuvassa kasvatuksessa, kun otetaan huomioon taimistot ja nuori metsä. Ovat siinä mielessä vastikkeellisia. Mutta jos mennään jatkokierroksille, tilanne muuttuu. Voidaan toteuttaa myös jaksottaisessa metsän hoidossa. Arvokasvu on moninkertainen aloitukseen verrattuna. Tiedä sitten miten oli, mutta ennen jk sulkua, jonka aikana avohakkuut yleistyivät. Oli yleinen ja paljon käytetty tapa tuottaa runkopuuta. Oliko metsänhoito pahasti pielessä siihen aikaan?
Se on tukin tuotto huipussaan, eikä sillä ole väliä onko jaksottaista tai jatkuvaa. Sama asia, kun muistaa välillä avohakata ja muistaa olla vertailematta jo valmiiksi tienattuja tuottoja. Siihen tarvitaan jo laskinta. Toimii se avohakkuuton myös, mutta vaatii kokemusta huomattavasti enemmän.
Visa: ”Suomen puulajeilla ei voi harjoittaa todellista jatkuvaa kasvatusta”. Unohdat jostain syystä sukkession. Uuden metsän kehitys luonnossa alkaa esim. tulipalosta tai myrskystä ja normi metsänhoidossa esim avohakkuualasta. Alkaen pioneeripuuljeilla ja jatkuen monikerrosmetsiin niin haluttaessa ja päätyen vaikka jatkettuun kiertoon. Miten vaan.
