Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole mistään keksinnöstä vaan tavasta hoitaa jk metsää. Keksijät ovat tulleet jk sulun jälkeen hoitamaan toisenlaisia metsiä.
Puuki: ”Mikä oli pielessä laskelmassa”. Eihän laskelmassa ollut mitään pielessä. Se ei vaan vastaa jk todellisuutta. Jo ensimmäisessä harsinnassa tuloutetaan puustopääoma ja saadaan jk metsänhoidon kannalta halvaannuttava tulos.
Normi jk perustuu puustopääomille (150-200) ja on lähinnä runkopuun kasvattamiseen tarkoitettu. Puustopääomat on se joka tuottaa ja sen tuloutus on aikaisintaan jk:n lopetuksessa.
Puukilta aika paksua tarjontaa. Harsinnassa 15 v. kuluttua pitäisi saada puuta 267 mottia ja kasvun oltava 17.8 mottia. Hinta harsitusta ns. alemman hintason vähäisen puustopääoman ja pääomakuluilla kuormitetusta metsästä. Ovat jk:n vahvuuksia todellisilla arvoilla, mutta jotka näillä kuvitteellisilla laskelmilla pyritään kumoamaan.
Mikä 5 tai 7 euroa. Ethän sinä Timppa tai Puuki voi aloituksen puustopääomasta vähentää oletettuja alempia tuottoja. Kyllä ne tuotot jäävät sinne puustopääomaan ja ovat aloituspääoman tuottoja. Sellaisena säilyvät ja tuottavat koko puustopääomalla, verrattuna jaksottaisen taimikkoon ja vastaavan ajan jaksottaisen tuottoon.
Mitä viittä euroa. Jos jk metsän aloitukseen tulee 150-200 mottia tuottavaa puuta, mikä 5 euroa on pois kantohinnasta. Saahan sen 5 euroa laskea vaikka kaikelle aloituksen puustopääomalle ja hyvittää jaksottaista, niin kuin Puuki tekee ja vielä korolle. On vähän saman tyyppistä keskustelua, kun tarjoillaan kuusta kuivalle kankaalle.
En tiedä tuota Perkon viestiä suomentaa, mutta Puukille. Mikä semmonen: ”että päätehakkuutulon ero kattaa moninkertaisesti uudistuskulut”. Tai mistä takamatkalta: ”kerimään umpeen kannattavuusvajetta tasaikäiseen metsään verrattuna”. Se on juuri päinvastoin. Saahan sitä laskea omista lähtökohdistaan ja saada ”päinvastaisia” tuloksia.
Jk:ssa aloituksen puustopääomalla on arvonsa ja se realisoituu viimeistään lopetuksen avohakkuussa. Ei ole mitään alempaa puunhintaa tai korjuun kustannuksia. Ei myöskään viljelyn kustannuksia ja hoidon kustannukset ovat vähäiset.
Eihän joku 6 m3/ha/v tukkimetsää ole tavaton, esitetään sentään lukuja ja perustellaan. Mitä teillä on, en ole huomannut. Onhan niitä väittämiä toisillakin, niin kuin on itsekullakin, mutta esitetään myös lukuja, esitetään laskelmia ja perustellaan. Käydään toisenlaista keskustelua.
Salaliittoja ei ole. Mitä varoitella uudehkoon menetelmään liittyvistä omaisuusriskeistä tai mitä lisätään jatkuvapeitteiseen malliin hoidettavaa pinta-alaa asteittain.
Kun kysymys on tällä hetkellä, salliiko raati puuntuottajan tuottaa puuta vaihtoehtoisella tavalla vapaasti ja vapaassa markkinassa. Sallimus tuntuu olevan jonkin laisena hallinnollisena tai täydentävänä vaihtoehtona.
AJ: ”Tuhoherkkyyden , uudistumisen ja puuntuotoksen erot näkyvät selkeästi vasta kun jk:ta on yritetty uusin ohjein riittävän laajoilla alueilla”.
Tottahan tutkimus tuottaa tuloksia, mutta onhan tämä vastarinta jaksottaisen kannattajilta aika moista kloppausta. Kukin tulkoon uskossaan autuaaksi, mutta onko viisasta kyseenalaistaa metsänhoitoa. Tutkimusta, sitoumuksia EU:ssa tai ilmastokysymyksissä. On myös kansallisia pyrkimyksiä vaihtoehtoiseen metsien käyttöön ja hoitoon. Sen vastapainoksi uskotaan olevan vain yhtä hyvää ja sillä perusteella suunnilleen kaikki vaihtoehtoinen torjutaan, ainakin, jos on raadin agendan vastaista.
Tuloksia saataisiin vasta sen jälkeen, kun on ensin yritetty uusin ohjein riittävästi ja riittävän laajasti. Tulokset ovat olemassa jo tällä hetkellä ja voidaan ajatella myös niin, että halutaan pitkittää ja sisäänajaa jaksottaista ja käyttää sekin aika jaksottaisen kehittämiseen. Eihän peitteistä, millä nimellä sitä kutsutaankin, ole tarkoitettu valtamenetelmäksi, vaan täydentämään metsänhoitoa. Tuloksia sen puolesta on olemassa ja myös kokemustietoa on käytettävissä.
