Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Muistaakseni Visa olit tyytymätön ainakin kuusen uudistamiseen suojuspuiden avulla. Ei aina toimi siemenpuilla männylläkään. Saatikka vanhat kuusikot, onhan näitä kohteita. Luontoa on vaikea hallita ja tuskin jatkuvassa kasvatuksessakaan se pääasiallinen lähtökohta on taimettaminen. Luontoa voi ohjailla ja pitääkin ohjailla, mutta lopputuloksesta ei aina voi tietää. Kehityskelpoisia taimia syntyy yllättäviin paikkoihin, myös jaksottaisiin metsiin ja ovat metsänhoidolle säästettäviä nekin, jos niin katsotaan.
Paljon annetaan painoarvoa alikasvoksille, mutta eihän alikasvokset ole lähtökohta jk metsän kasvatukselle. Tuskin jatkuva kasvatus on taimien kasvattamista, niitä tulee jos on tullakseen. Tuossa kiistan alaisessa metsässäkään huomio ei ollut taimistoissa tai nuorissa metsissä, vaan puuston kasvattamisessa. Myös se on jk metsänhoitoa ja on vaihtoehto jaksottaiselle metsän kasvattamiselle. Kilpailee taloudellisesti ja jäähän ainakin yksi viljelyn kustannus pois ja varttuneissa metsissä hoidon kustannukset ovat yleensä vähäiset.
Timppa olet kertonut ns. hoitohakkuista eli harsinnalla pilatuista metsistä ennenkin. Ilmeisesti aikanaan hoidossa oli huomattavia eroja, kun moiseen en törmännyt. Uudistamisen sijaan kokemus oli hoitohakkuissa, mutta ei kuitenkaan harsinnan jäljiltä. Hakamaita uudistettiin ja avohakkuita tehtiin, mutta huomattavan vähän. Päähuomio oli kasvatushakkuissa ja puustopääomaltaan runsaissa metsissä ja pitkissä kierroissa.
Ns. jk. sulku muutti sitten metsänhoidon. Oliko hyväksi, mutta siirryttiin hoitamaan huomattavasti nuorempia metsiä, lyhyttä kiertoa ja puustopääomaltaan vähäisiä metsiä.
Aj: Ei ole syytä perääntyä puukaupassa sen paremmin kuin hoidon vertailussa. Selitykset näyttää kelpaavan, mutta pitäisikö minun uskoa aikoinaan leimattua ja hoitohakattua vain 2 % kasvussa olevaa tukkimetsää ja että sen kasvu olisi ollut vain 4 kuutiota hehtaarilta vuodessa sen jälkeen. Esimerkki oli jatketun jk:n kierron tuotto verrattuna jaksottaisen tuottoon. Pärjää vielä 5 % kasvulla vertailussa.
Aegolius: Metsän tietoihin en voi vaikuttaa kun ei ole oma. Alkupuusto oli 200, loppupuusto 300-400 ja välivaihe on laskennallinen. Hoidon seuraavaa vaihetta ei voi tietää, oletan avohakkuu, kasvu on hiipumassa, mutta arvokasvu jatkuu edelleen. Kalkkimäki on käytetty nimitys täällä korkeasta mäestä tai vuoresta, n. <200> merenpinnasta, joka on ravinteista huuhtoutumaton ja keskimääräistä rehevämpi kasvupaikka, mt/omt+.
Edellä tuosta laskentaesimerkistä. Siitä vaan tekemään laskelmia ja vertaamaan tuottoja metsien vastaaviin kohteisiin. Sillä ei ole väliä onko jatkuvaa vai jaksollista, tämän tyypin metsät ovat tukkimetsiä molemmat. Laskelmia jatketulla kierrolla, miksei myös pitemmällä kierrolla ja riittävällä puustopääomalla, tuottoja verrattuna avohakkuisiin.
