Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski puhut asiaa. Tuolla edellä oleva laskentaesimerkki on fakta tietoa ja palvelee hyvin myös kertomassasi tarkoituksessa.
Hyvää on peitteisen metsänhoidon suojelun vaatimus, joka kohdistetaan alueille jotka ovat sitä nytkin. Ei kuitenkaan talousmetsiin pysyvänä suojeluna. Suosituksena kyllä, vaihtoehto peitteiselle metsänhoidolle tulee säilyttää, niin kuin on tälläkin hetkellä.
On merkittävä asia sikäli, kun arvioidaan metsän uudistumista kertyneiden kokemusten pohjalta. Ympyrä on sulkeutumassa, ymmärrettiinkö pienaukon tarkoitus väärin. Vielä julkilausuman jälkeen sitä käytettiin ainoastaan taimistojen ja nuoren metsän vapauttamiseen. Tällä hetkellä käytettään metsän uudistamiseen, harsitaan jopa kokonaisia metsiä. Avohakkuu on myös peitteisen metsänhoidon oiva uudistamistapa.
Kalkkimäestä tässä oli kysymys, jos kasvusta helpotan 7 prosentiin, saadaan 200/7/14/50 vuotta/700m3/jaettuna pinta-alalla 60 ha/ saadaan 11,7 kiintoa vuodessa. Menettely entinen. En tee tätä kenenkään hyväksi tai kenenkään puolesta ja vaikeus on tietenkin ymmärtää matematiikkaa. Noista hoidon kuluista, siellä 3-4 khl metsissä kulut ovat vähäisiä, tämäkin kohde on päätymässä avovaiheen kautta uudistamiseen.
Tuo Timpan väittämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Myös jatkuvassa kasvatetaan parasta puustoa.
AJ: Tuo 16 m3 ei ollut jaksottaisen normikierrosta, vaan peitteisen jatketusta kierrosta 200 m3 puustopääomalla ja 8 % kasvulla. Ei ole syytä epäillä Visan metsiä, mutta onhan se kasvu huimaa, kun jaksottaisen nollasta lähdetään.
Saahan sitä arvailla. Oli 800 m3 50 vuodessa ja ei myöskään AJ:n väittämästä kokonaiskasvun alenemasta. Myös peitteinen metsänhoito tulee uudistaa ajottain ja tehdä avovaiheen kautta, jos luontaista vaihtoehtoa jatkamiselle ei ole. Kysymys ei ole hakkuiden vähenemisestä tai metsien hoitamattomuudesta.
Jaksottaisen aloituksen nollakasvu ei tuota. Jaksottaisessa kysymys on puustopääoman keskikasvusta, joka on jotain aloituksen ja lopetuksen väliltä. Peitteinen tuottaa kokoajan valitulle puustopääomalle.
Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi. Olli Tahvosen uusinta tutkimusta kuukkelista.
Siellä todetaan mm: ”Aiemmin tuhoihin on suositeltu varautumaan suorittamalla päätehakkuu jo nuorille metsille. Tiimin viime vuonna julkaisema tutkimus osoitti, että kannattavin tapa varautua luonnontuhoihin onkin tiettyjen edellytysten vallitessa siirtyä hoitamaan metsiä jatkuvapeitteisenä”. ”Tämä löydös oli melkoinen yllätys”, Olli Tahvonen kertoo.
Omissa toimissani olen törmännyt tähän samaan. Luonnon tai ihmisen aiheuttaman häiriön jälkeen usein kannattaa jatkaa jatkuvapeitteisenä.
Esim. tähän tapaan tuolta jo aiemmin: Jaksottaisessa metsänhoidossa 50 vuodessa päästään 500 m3, on hyvä tulos. Samassa ajassa jatkamalla peitteisenä 200 m3 puustopääomalla päästään 800 m3, sekin on hyvä tulos.
Marginaaleissa on myös eroa, on kasvatettavan puuston hinnassa ja hoidon kustannuksissa. Menevät peitteisen hyväksi ja korjuun kustannus ei myöskään heikennä tulosta.
Kaiketi monikerrosmetsä siitä jää puuttumaan ja vaihtoehdoksi on usein valittava 50 vuoden kärvistely. Avohakkuu on metsän kasvatuksen vaihtoehto, siitä tämä kärvistely. Tulos tehdään metsän kasvatuksen tuotoilla ja tuotto jatkuu jatkokierroksilla. Vertailussa tuskin riittää harsitut alkupääomat ja toistuvat viljelyn ja hoidon kustannukset, jos vaihtoehdoksi puusto on laitettu tuottamaan.
Niinköhän kilpikonna puolustuksesta on pitemmän päälle. Voisi olla ihan hyväksi selvitellä joskus omaa pesää. Aika ehdottomia tuntuu olevan kannat metsänhoidon paremmuudesta ja sen kannattavuudesta. Luuta käy joka tapauksessa. On siellä ylellä hyvääkin uutisointia puuntuottajan kannalta. Peitteisellä metsän kasvatuksella voidaan korvata suojeluvaatimusta.
