Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kaatopaikka ???
Kyllä tänne ikänsä metsäalalla ja metsänomistajana toiminut, voi milipiteensä tuoda. Jos ei miellytä, sillekään ei voi mitään.
Tuskin esitettyihin asiakysymyksiin on odotettavissa muutosta jatkossakaan?
On muutamille ylivoimaista kohdata metsien hoitoon kohdistuvaa arvostelua. Vastaukset ovat aivopieruja ja muuta vastaavaa?
Hölmöys ja vajaatuottoisuus jk metsänhoidossa sallitaan, uudistaminen paljaaseen maahan ja lakirajoille. Laki sallii ja jopa ohjaa, metsiä hoitamaan puuhuolto (logistiikka) edellä. On muutamien turha kuvitella, että Suomen metsät hoidetaan tai tullaan hoitamaan keinollisen uudistamisen kautta. Eli tarkoitus on kytkeä puuhuolto jaksottaiseen metsänhoitoon. Kyllä metsänhoidon yhteensovittaminen tarvitaan.
Olen ikäni ihmetellyt, mistä syystä uudessa laissa jatkuva kasvatus uudistetaan paljaaseen maahan ja ilman uudistamisvelvollisuutta. Menettelylle vaihtoehto on valmiiit taimistot ja uusiutuvat metsät. Syynä on pidettävä jk metsänhoidon logistiikalle aiheuttamat haitat. Torjutaan jk metsänhoitoon kohdistuvina haittoina ja aiheutetaan merkittäviä metsänkasvun alijäämiä.
Kun monipuolisesti otetaan kantaa, käsitteitä on vaikea seurata. Käsitellään lain ja suositusten mukaista toimintaa, niin kuin kuuluu, mutta myös muutospaineita, kun halutaan toimia toisin. Pukkalan vapaa kasvatus lähinnä, mutta eikö uudistamisvelvoitteen laukeamisen, jos sellainen on odotettavissa, voisi kierrättää toisin. Ottaa suoraan uudistettavaksi, eikä kierrättää uusiutumattoman pienaukon kautta. Menetetään aikaa ja rahaa. Toisekseen, eihän jatkuvaa kasvatusta voida pitää minään ikiliikkujana, se on toimiva hoitomuoto kaikkialla talousmetsissä?
Konsta miten pitkän loikan haluat tehdä jk maailmaan. Suunta on metsien tuoton kannalta hyvä ja hoitokustannuksia säästävä.
Pienaukko uusiutumattomana on hyvinkin keinollista uudistamista eli jaksottaista metsänhoitoa.
En malta olla vastaamatta: Metsuri Motokuski kysyy: ”miten minä saan ne uudet taimet syntymään sinne ilman kuntan rikkomista ja/tai istuttamista”. Ethän sinä niitä sinne saakaan syntymään, mutta vaihtoehto ei myöskään ole avohakkuu. Tulisiko erot sieltä 50-70 luvulta, kun nykyisin tavoiteltava hoitomuoto oli vielä käytössä. Metsät leimattiin ja metsänhoitoa ei siihen aikaan eritelty (eriytetty). Leimausporukan päätöksissä oli, milloin metsät katsottiin uusiutuvaksi ja milloin oli käytettävä keinollista uudistamista tai viljelyä. Ammattitaitoa se vaati, leimattiin sitä mitä vastaan tuli ja ei käynyt mielessäkään, etteikö tämä toimisi. Onhan sieltä eroa tämän päivän metsänhoitoon ja voi olla myös vääriä olettamuksia. Ei pitäisi olla ylivoimaista, mutta kun vasinaisesti käytössä on vain yksi hoitomuoto, eihän siitä mitään tule? Jatkuva kasvatus ei ole RÄÄSEIKÖIDEN hoitamista.