Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jostain syystä jk metsän taimettuminen ja metsän uusiutuminen ymmärretään väärin ja sitä pidetään lähtökohtana. Eihän se mene niin, että ensin tehdään toimenpide ja sitten katsotaan, taimettuuko uusiutuuko. Lähtökohta on väärä, näin myös suosituksissa edellytetään ja voi olla, että tällä turvataan jaksottaisen metsänhoidon jatkuvuus. Jk metsänhoidon edellytys on esim. valmis taimikko ja metsän uusiutuminen ja vasta sen jälkeen tehdään toimenpide. On olennainen osa metsänhoitoa, mutta jos jaksottainen metsänhoito pidetään etusijalla, näin se sitten menee.
Voihan se taimettomuus olla hoidon puutteesta. Ennakkoraivaus, se on välttämätöntä, tehdään aukko ja välialueet poimintahakataan, tehdään aukko 0,3 ha ja sitä tehden. Tällaista metsänhoitoa näkee, jopa suositellaan ja on kunnon mosaiikkia. Ei ollut vakiintuneessa metsänhoidossa ennenaikaan.
Vielä julkilausuman jälkeen oli yksi tapa hoitaa metsiä. Molemmat hoitomuodot (luontainen/viljely) otettiin huomioon ja käytiin vain yhtä tapaa tehdä puukauppaa. Sillä poikkeuksella, että jos puunmyyjä halusi hoitaa korjuun puut ostaneella yhtiöllä, tehtiin pystykauppa.
EDIT, ja mitä tulee AJ:n kysymykseen, miten hoitomuotojen yhdistely käytännössä tapahtuu. On siitä kerrottu, toiminta-alue on metsät ja hoitomuotona jk metsät ovat olleet vielä julkilausuman jälkeen käytössä. Toimiva Jk metsän, eli peitteisen metsänhoidon malli on siltä ajalta kotoisin. Tällä hetkellä on hakusessa, ei oikein ole käsitystä, ei ainakaan keskustelun vastustajat, suoltavat enimmäkseen piipaata. On enemmän poliittista ja yhteiskunnallista, joka ei sinällään ole yllätys. Etuuksiin pohjautuvaa ja teollisuuden vaatimuksesta puuhuollon järjestämisestä.
Tuskin kannattaa kiirehtiä, jos 40-50 vuotta ajetaan sulkuun ei paluukaan hetkessä onnistu. Hyvä siitä vielä tulee. Tuohon jk metsän katkaisuhoitoon, jos jossain vaiheessa jk metsän kasvatus joudutaan lopettamaan, se ei ole yhdistämistä. Yleensä, jos jk metsän kasvatuksen edellytykset loppuvat, ei siellä ole jatkokasvatukseen tarvittavia elementtejäkään. Metsä on uudistettava, eli viljeltävä ja on metsänhoidon yhdistämistä siinä mielessä.
Tauti tuntuu vaivaavan, jaksottaista yhdistellään jaksottaiseen. On vähän kuin muussakin vertailussa, mutta toivottavaa olisi, että hoitomuotoja voitaisiin yhdistellä ihan oikeasti. Yksi tapa riittäisi metsänhoitoa ja tehdä puukauppaa.
Toivottavasti jossain vaiheessa eriyttämisen ja vastakkainasettelun aika on ohi. Parasta on, jos toimintoja voidaan yhdistää, ei eriyttäminen. Se on vähän kuin valtakunnan politiikassa, eriyttämisen aika alkaa olla ohi. Ei se auta, jos rahat on loppu ja puut laitetaan pinoon?
Ei täällä kukaan ole vaatimassa, että jk metsät on yleistettävä koko maata koskevaksi. Ei sitäkään, että pidetään marginaalissa tai eriytetään. On kaksi erillään pidettävää ohjelmaa metsänhoidossa, puukaupassa jne. Jospa jossain vaiheessa koittaisi aika ja voitaisiin todeta että, eriyttämisen ja vastakkainasettelun aika on ohi?
Tuskin jk metsistä muodostuu etuutta. Voi olla sellaisista jk metsistä, minkä laisina jk metsät näette, mutta ei tuottavista jk metsistä?
Väärää ilmaisua käytin, mutta laitoin sen nyt sulkeisiin, on lähempänä sitä mitä tarkoitin. Timo Pukkala on metsänhoidon tutkija professori ja ovat tutkimuksissaan käyttäneet erilaisia jk metsän kasvatusmalleja. Voisiko tämä kyseinen metsä liittyä heidän tutkimustoimintaan?