Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Saat sinä Puuki haluamisiasi laskentatuloksia, kun vertaat lakirajoihin ja vajaatuottoisuuteen. Mitä pienempään puustopääomaan verrataan, sitä heikompi tulos. Tai vertaat jaksottaiseen, paljonko jk:n olisi tuotettava, että päästään samaan. Tai vielä 300 motin tasolla hintakompensaatio puree. Höpö höpö.
Toisaalta hintakompensaatio on kirjoitettu sisään jo metsälakiin ja metsähoidon ohjeisiin. Jk on luokiteltu kasvatushakkuiksi vaikka sen jk:n uudistamisvaiheen hakkuut ovat uudistamishakkuita ja puunhintaa tulisi verrata sen mukaan, niin kuin puun ostossa tehdäänkin.
Hintakompensaatiolla saadaan ”jäävä puusto” jaksottaisen tuloksi ja kuitataan uudistamisen kustannus ja ilmainen hoidon kustannus. Jk:n tuottoa ei edes verrata, vaan verrataan oletettu jaksottaisen tuotto, jota verrataan oletettuun jk:n tuottoon. Herrojen laskelmissa jk:n tuotto sivuutetaan täysin. Esimerkin 50 vuoden vaihtoehto antaa nelinkertaisen tuoton jk:n hyväksi. Avohakkuuvaihtoehdossa jäädään puoleen.
Tuosta tavoitteellisuudesta. Ei pidä uskoa myöskään laskelmia, joita täällä tarjoillaan. Kovin vähäisellä puustopääomalla tarjoillaan ja nekin hinnalla kompensoituja. Jos lisätään nolla tai kerrotaan kymmenellä puustopääoma, ollaan jo lähempänä likiarvoa, jolle haetaan tuottoa. Esimerkki 60 ha oli jäävä puusto n. 200 m3/ha.
Eikös jatkuva kasvatus ole metsälaissa ja metsänhoidon ohjeissa määritelty avohakkuuttomaksi. Pienaukoille ja poimitahakkuulle, ovat metsähoidon luokituksessa kasvatushakkuita, joihin ei sisälly uudistamisvelvoitetta. Eli jatkuva kasvatus on määritelty avohakkuuttomaksi ja kun suositukset ovat suosituksia ja näyttää myös, että avohakkuuta käytetään. Muodostuu väittely aiheesta tarpeettomaksi ja tuo vapaa kasvatus, mitä kaikkea pitääkään sisällään, on ihan hyvä ratkaisu.
Näiltä tiimoilta Puuki, kun lisäät sen tuloeron 2000 eur/ha jälkeen nollan ja se tulee niiden jäävien puiden tuoton hyväksi, alkaa olla kohdillaan.
Jos tuotto olisi liian pieni, vaan kun ei ole. Puuston nykyinen arvo on sama tai jopa enemmän, mitä jaksottaisen 50 v. olisi tuottanut samaan aikaan (pruttona n. 1200000). Ja on sentään harvennettu välillä, yksi milli on luettava sen hyväksi. Laskin kasvuksi tuplat mitä Timppa tuolla ilmoittaa. Kaikkea se vastakkainasettelu tuottaa, jopa ilmaisen metsänviljelyn. Se on kummallista. Saadaan tuottava metsä tuottavaksi vain avohakkaamalla. Tuottavan metsän hävittämistä perustellaan menetettyinä tuottoina (puunhinnalla) ja ylivoimaisilla kustannuksilla. Jopa vaihtoehtoisten tuottojen menettämisellä. höpö höpö.
Yleensä kysymys on vajaatuottoisiksi luokiteltavista ja hoitamattomuuttaan pilalle kasvaneista, 3- kasvatusvaiheen metsistä. Jotka sisältävät kuitenkin usein edelleen kasvatettavan potentiaalin ja se kannattaa tehdä, kun vaihtoehtona on avohakkuu.
Joskus 70-luvun alussa tehtiin 60 ha leimikko, metsässä, joka oli edellisen omistajan aikana päätynyt rauhoitukseen. Tehtiin kunostuhakkuu, jonka tulos oli useita tuhansia kuutioita puuta, myös järeää tukkia runsaasti.
Tämä metsä on edelleen olemassa ja voi hyvin. On harvennettu senkin jälkeen ja on edelleen hyvässä tukin tuotto kunnossa. Olisiko pitänyt avohakata ja tehdä 60 ha aukko. Vajaatuottoiseksi luokitellussa, pilalle hakatussa ja rauhoitetuksi määritellyssä metsässä. Kysyn vaan.
Nyt uuden lain aikana suhtaudutaan suopeammin, vanhan lain aikaan vaihtoehto oli yleensä avohakkuu. Kysymys ei kuitenkaan ole kaksijaksoisesta. Olen pitänyt toimenpidettä jatkuvana ja metsän käsittelyä erirakenteisena, tukkipuustosta nuoreen metsään. Mutta onko sillä väliä mitä on, kun siinä on se hoidon kannattavuuskysymys, avohakkuun ja metsän edelleen kasvattamisen välillä. Pidän sitä merkittävänä.
