Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aegolius: Teet kieltämättä hyviä huomioita, on se siellä Pukkalan vertailussa. Mikä tekee jaksottaisen paremmaksi tässä suhteessa. Raivaustarvetta ei välttämättä ole siellä jaksottaisen tukkimetsässäkään. Ja eiköhän tässä lähtökohdiltaan ollut saman tyyppisistä jaksottaisen metsistä kysymys. Joiden välillä en juurikaan tunne eroa, mutta jos olisi syytä pitää erillään. Peitteisessä metsänhoidossa raivuu on syytä tehdä aina hakkuun jälkeen.
Pieniä menoja käytetään myös jaksottaisessa metsänhoidossa. Mikä tekee hoitomuodosta paremman, jos hoitomuodot ovat päällekkäisiä ja niitä käytetään molemmissa. Kannattaako väitellä raivaustarpeesta, jos tarvetta ei ole tai poikkeaako tukkimetsän sadonkorjuu toisistaan, nimikettä vaihtamalla.
Poikkeuksen tekee metsälaki ja metsänhoidon ohjeet. Peitteinen metsänhoito on määritelty avohakkuuttomaksi ja luokitus on tehty sen mukaan. Häiritsee aika tavalla tätä keskustelua ja ainakin omakohtaista metsänhoitoa, johon on tottunut. Mutta antaahan mahdollisuuden väitellä metsänhoidon paremmuudesta ja sen kannattavuudesta ja se todentotta tehdään. Tässä ei oikein ole mitään järkeä.
Mehtäukolla ei ole näyttöä peitteisen metsän kasvatuksesta, esiintyy kuitenkin asiantuntijana. Perustelut ovat kummallisia, sitä voi olla myös vanhat kuusikot ja jalopuut kuten tuolla edellä.
Gla: Siinähän se pyörä on keksitty uudelleen tuolla edellä, jos jää jalopuiden varaan ja jää vielä jalopuiden levinnäisyysalueen etelä puolelle. Ei altakasvatuskaan vielä estä luonnon metsälle aiheuttamia tuhoja, joita esiintyy joka tapauksessa. Ja suomalaisessa metsänhoidossakin on erilaiset metsään kohdistuvat tuhot yleisiä. Ja ovat kautta aikojen vaikuttaneet luonnon kiertoon ja metsänhoitoon. Ei ole tavatonta, jos peitteistä metsänhoitoa laitetaan alulle valopuilla. Se on vaan hyväksyttävä sekin. Myös keinollinen metsänhoito altistuu tuhoille ja sekin on otettava huomioon ja onhan esim. euroopassa monin paikoin luovuttu keinollisesta metsänhoidosta.
Pukkalan julkaisun kuvien ja tulosten perusteella, ovat kasvatusvaiheessa olevia mänty koivu sekametsiä. Eivätköhän sovellu vielä hyvin edelleen kasvatettavaksi.
Timppa halusin vaan verrata toisen kierron, eli jatketun kiertoajan kustannuksia vaihtoehdon, avohakuun kustannuksiin.
Puuki: Jos metsän kasvatus on päättymässä avohakkuuseen ja vaihtoehtona on metsän edelleen kasvatus. Siihen kohtaan ei tule uuden metsän perustamiskustannuksia, tai mahdollisia hyväksi luettavia etuuksia, vaan mennään metsän edelleen kasvattamisen kustannuksilla. Se ei voi olla näkymättä vertailussa.
Aegolius: Tarkoituksella sotket, onhan tuolla edellä pitkä luettelo jaksottaisen kustannuksia, joita jatkuvassa kasvatuksessa ei ole. Kuoleutuvat viimeistään siinä vaiheessa, kun lähdetään jatkokierroksille. Eihän jatketussa kierrossa voi olla kaksia metsän perustamis kustannuksia. Toinen asia sitten on Puukin oletettu laskelma, jaksottaisen metsänhoidon paremmuudesta. Missä määrin menevät investoinnin kustannuksiin?
Tälläkin hetkellä on menossa vapaan kasvatuksen hakkuu ja raivaus tulee tehtäväksi hakkuun jälkeen. Raivaus toteutuu omana työnä ja siitä aiheutuvat kustannukset tulevat vähennyksenä verotukseen. Jos ostaisin raivauksen palveluna, raivauksen lasku tulisi vähennyksenä verotukseen.
On aivan turha väittää, että Pukkalan malleissa tuotto ja kustannusvertailu olisi jätetty jollain tavalla puutteelliseksi.
Myös jatkuva kasvatus perustuu parhaan puuston kasvatukseen ja tuottaa puuta siinä kuin jaksottainen metsän kasvatus. Tuskin sen suhteen on eroa, onko metsä erirakenteista tai tasarakenteista, molemmat tuottavat ja ovat hoidettuja metsiä molemmat.
Peitteisessä metsänhoidossa metsät eivät ole tureikoita tai muuten tuoton tai hinnan osalta alempia. Päinvastoin, peitteisessä metsänhoidossa turvataan myös jatkuvuutta. Nykyiseen juurtuneet, esitetään mielellään väittämiä. Voihan se olla, että nykyinen metsälaki ja metsänhoidon ohjeet auttavat mielikuvan syntymiseen.