Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Koplataan lyhyen aikavälin tuotot, näin se valitettavasti on. Koplataan alemman tuotantovälineen tuotot. Näin tehdään ja voidaan laskennallisesti osoittaa, mutta on myös toisenlaisia laskelmia. Voi olla, että paljon riippuu myös siitä, minkälaisia tuloksia haetaan. Mutta tutkimus on ainakin metsän kasvuun liittyen todennut: ”Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksesta metsän kasvuun ei Luken raportin mukaan ole pitäaikaisiin mittaustuloksiin perustuvaa pitkäaikaista tutkimustietoa”. (Synteesiraportti)
Ei ole tarvetta omille foorumeille, nämä olemassa olevat hyvin riittävät ja aiheita riittää. Herrat siitä itse pitävät huolen ja aiheesta ei saisi edes keskustella? ”mutta kun viimeinen kuorma tulee ja muokkaaja menee! Kyllä se on jatkuvuutta”. Onhan se jatkuvuutta, aukon tuoton jatkuvuutta, mutta sillä tuskin on kannatusta, pitää valtakunnan metsät aukkotuotannossa. Kynnettynä, muokattuna, viljeltyinä ja se ei edes ole mahdollista. Sitä vastaan vaaditaan suojelualueet ja ympäristön hoitoon ja virkistäytymiseen vaaditaan jk alueet. Helmenä päällimäisenä tuntuu olevan, ”peitteisen jaksollinen”? Saahan sitä kuvitella, peitteisen jaksollinen ei yksin riitä, tarvitaan siihen metsänhoidon yhteensovittaminen.
AJ:n kuvailemaa metsänhoidon mallia käytettiin vielä 50-70 luvulla, ennen jk sulkua ja on sopiva malli vielä tämän päivän metsänhoitoon. Siihen aikaan keinollista uudistamista ja metsänviljelyä käytettiin aina metsänhoidon tukena, kun se oli tarpeen ja puustopääomia koskevat kriteerit oli lailla suojatut.
Jos on tarve keskustella vaikka metsien vajaatuottoisuudesta, tavasta hoitaa metsiä tai hakkuumäärien leikkauksista, metsiin kohdistuvista alijäämistä. Kuitataan ne kloppaamisena tai valittamisena. Pitäisi kuitenkin hyväksyä, että muutospaineita voi olla, eihän mikään ole ikuista metsätaloudessakaan?
Avohakkuut ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen ja varsinkin peitteiseen metsänhoitoon. Mehtäukon ”peitteisen jaksollinen” soveltuu aika huonosti tähän vertailuun. Eihän metsänhoidon elementtejä voida omia vain toiseen hoitomuotoon kuuluviksi. Kyllä ne kuuluvat molempiin ja hoitomuotoja yhdistelemällä päästään eteenpäin.
Ei kelpaa tallintakuset. Ei se vaan sovi, että tulet tamppaamaan hyvässä kasvukunnossa olevat metsät. Ovat molempien hoitomuotojen metsiä ja samaa tuotantoaluetta. Ei sovi pilkkominen (tavoite) sopivan kokoisiksi kuvioiksi ja vain siitä syystä, että ovat jaksottaisen metsiä. Valtaosa Suomen metsistä on edelleen peitteisen metsänhoidon metsiä ja ei se vaan sovi, eikä ole tarkoituksen mukaista, että kaikki metsät valjastetaan yhden hoitomuodon tehotuotannolle?
Ristiriita on olemassa. Niin kuin on tullut kerrottua, en ole avannut ensimmäistäkään pienaukkoa valopuille. Syystä, että niitä valopuita metsänpeitossa ei ole olemassa. Pienaukot ovat lähinnä kuuselle ja siitä syystä esim kaikki vanhat kuusikot on uudistettu avovaiheen kautta. Seurataan puuston luontaista kehitystä (sukkessio) ja sitä kautta päästään helposti esim mehtäukon perään kuuluttamaan sekametsään. Ei tarkoita jaksottaista metsänhoitoa, voi olla myös jk metsänhoitoa. Toisena fokuksena voidaan pitää tarkoituksella hankittua (valuvika) metsänhoitoon. Tuskin on kannatusta tehdä pienaukkoa tai poimintahakkuuta paljaaseen maahan, jos ja kun uusiutumisen edellytyksiä ei ole olemassa. Tässä metsän luontainen kehitys (sukkessio) ohitetaan ja on lähdetty tarkoituksellisesti ohjaamaan luontaista kehitystä. Joka useinkaan ei onnistu ja ei ole edes mahdollista. Ei kukkokaan käskien laula ja kun tämä järjestely on tehty puuhuollon edistämistarkoituksessa. Ajetaan kaksilla rattailla, mm jk on tullut koplatuksi ja metsänhoidon kannalta lopputulosta voidaan pitää huonona.
Tiedä onko millään tavalla perusteltavissa teidän vajaatuottoisiksi hakkaamat metsät. Uusiutumattomat aukot ja 10 ppa poimintahakuut, ovat metsien pilaamista ja aiheuttavat ison loven valtakunnan metsien tuottoon. Harvaksi hakattuina antavat hyvän tuoton korjuulle, mutta myös vesakoituminen ja pintakasvillisuus ottaa vallan (raivuuta riittää valtakunnassa) ja tämä kaikki siitä syystä, ettei korjuun logistiikalle muodostu esteitä?
Jos antaa luonnon hoitaa, eihän siitä ole epäilystä, vesakko sinne tulee ja ei sitten muuta. Tämä on tietenkin logistiikan ja konemiesten toiveiden mukaista. Korjuu paljaaseen maahan, ei ole avattavassa aukossa (pienaukossa) edelleen kasvatettava puusto, taimistot haittana ja esteenä. Onhan tämä aika pitkälle menevää konemiesten hallintaa ja selittelyn makua. On vielä lailla turvattua ja suositusten mukaista?
Peitteinen metsä myös on riittävä toimenpideala ja sitä voidaan pitää ylivoimaisena jaksottaiseen verrattuna. Ja on vielä kannattavasta metsätaloudesta kysymys. Askartele vaan niiden jaksottaisen kuvioiden parissa ja valmistele kuvio kerrallaan myyntiin. Se on sääli, jos näet jk metsän tilkkutäkkimetsänä, jota se ei ole ja jota jaksottainen metsänhoito mitä suuremmassa määrin on. Kuviot eri kasvun ja logistiikan vaiheissa olevia?