Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kovin on tallintakana puuntuotto mennyt olemattomaksi, ei uskoisi mutta kun lukee. Määrämittaharsinnasta lienee kysymys, jos 15 senttiä on annettu ”lakirajaksi”. Aikoinaan harsintajulkilausuma kirjoitettiin saman suuntaisista syistä, vaikka silloin noudatettiin paljon korkeampia rinnankorkeusläpimittoja. Tällaisia tuloksia nykyinen vapaakasvatus kuitenkin tuottaa ja ei auta. Jos lähtökohdat ovat väärät, lopputulos on sen mukainen. Tuskin kuitenkaan voidaan suositella, mutta metsänhoito on myös tarkkaa puuhaa. Ei voi roiskia sinne tänne?
On siellä Pukkalan metsissä mistä hehkutella, mutta tuskin kuitenkaan suositusten jatkumosta, pienaukko poimintahakkuu, joka on huonosti toimivaksi todettu. Sopii kertoa mistä johtuu, on siellä jk metsänhoidon suosituksissa takaportti avohakkuille ja oliko näillä ohjeilla toimivaa jk metsänhoitoa edes tavoiteltu?
Jk metsän hoito-ohjeeksi ei kelpaa pilalle harsitut metsät. Pukkalan metsät eivät sitä ole. Onhan se pidettävä todellisena, jos näkymä ja tuntuma ylettyy vain muutamaan harsintakertaan. Yhden tai kahden harsintakerran jälkeen saadaan metsä pilattua. Ei sellaisella metsänhoidolla kannatusta olekaan? Ole vaan huoleti mehtäukko, puu kasvaa ja tuottaa myös jk metsässä?
Pukkala sentään kasvattaa jk metsää huomattavan suurilla puustopääomilla ja säästää alikasvosta ja välivaiheen puustoa. Näin voisi toimia myös taimistojen ja nuorenmetsän hoidossa. Tulevat käytönnössä putsatuiksi ja vielä tuettuna. Toki voidaan myös alikasvosta säästää, tukiehtojen siitä muuttumatta. Alikasvoksia ei lueta runkolukuun. Mutta tukiohjeissa kerroksellisten metsien kasvatusta myös torjutaan. Alle 3 metrisillä havupuutaimikoilla kaikki säästettävää havupuutaimikkoa pidempi lehtipuusto poistetaan.
Se on aivan turha kuvitella, että vapautuu tilaa katteettomille väittämille. Jovainin jk metsät eivät ole tyhjää tilaa kuusikossa, vaan ovat täyden tuoton jk metsiä. Voidaan verrata jaksottaisen alemman tuoton metsiin ja ovat vielä uusiutuvia. Se on aivan turha väittää ja puolustella jaksottaisen jälkipuoliskon korkeammilla tuotoilla, kun jk metsiä tuotetaan vastaavilla puustopääomilla. Toki myös jaksottaisen metsä antaa hyvän tuloksen. Omissa metsissä oli jaksottaista noin kolmasosa, että ei ongelmaa sen suhteen. Jaksottainen ei kuitenkaan riitä antamaan sitä tulosta, kun jk metsän edellytykset ovat kunnossa.
Jk metsä ei aina ole ja ei aina kuulu olla, siinä asemassa, että ohjataan uusiutumaan. Sillä myös jk metsän lähtökohta on puuntuottaminen. Se toteutuu riittävällä puustopääomalla ja eihän jk metsän kasvattamisessa ole mitään järkeä, jos ei tavoitella hyvää puuntuottoa. Jk metsän uudistaminen tulee hoitokertojen kautta, metsälle annetaan tilaa uudistua. Valitettavasti palstan väittämistä saa sen käsityksen, että jk metsän uusiutumiselle/uudistamiselle portit pidetään koko ajan auki ja puun tuottaminen jää sivuseikaksi?
Ehkä liikaa annetaan painoarvoa metsän uudistamiselle ja sillä voidaan tarkoittaa molempia hoitomuotoja. Jos toinen puoli valtakunnan metsistä on taimikko ja nuoren metsän vaiheessa, onhan se aika paljon ja voi hyvinkin olla oikeansuuntainen arvio. Joka tapauksessa uudistamisen hyväksi käytetty puustopääoma on pois metsien tuotosta ja neljänneksenkin siirtymällä puustopääomien lisäämisen suuntaan, lisättäisiin metsien tuottoa ja vähennettäisiin ruuhkautuneita hoitotöitä.
Kyllä aloitusvaiheen korkeampi puustopääoma on perusteltu, kun korjuu tehdään maltillisella poistumalla ja turvataan metsän tuotto ja jatkuvuus. Vaihtoehto on jätemetsä, joka tuntuu olevan raatilaisten jk metsä. Sumutusta hyvinkin? Saahan sitä ämpyillä, vaikeaa tuntuu olevan metsänhoito ja voi olla periaatteellista?
Ei siinä auta mehtäukon vaikerrus kuusen tateista, hattaroista tai viljellyn taimiston monimuotoisuudesta. Tarjontaa tuntuu riittävän ja kun vertailussa on jaksottaisen metsänhoidon alempi tuotto. Niin se on, ”jaksottaisen taimikon tai nuoren metsän tuottoa ei voi verrata optimituotannossa olevan jk metsä tuottoon”. Takamatkalta siellä tullaan ja kysymys on jatkuvuudesta, joka sekin kyseenalaistetaan. Jk metsänhoidossa päästään hyvinkin tuplatuottoihin ja siihen vaikuttaa esim aika ja puustopääomat, jolla puuta tuotetaan.
Aloituksen 67-86 vuotta on hyvä ja tuottava kiertoajan määritys myös jatkuvaan kasvatukseen. Poistettava puusto tuossa iässä antaa hyvän tuloksen myös jk metsänhoidossa. Kysymys on jatkuvuudesta ja kiertoajan alkupuoliskon alemmasta tuotosta, joka keskimääräistä tai heikommilla kasvualustoilla on hyvinkin 30-40 vuotta tai enemmän.
