Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kuusen alikasvokset ovat usein kolhittuja ja joskus moneen kertaan tampattuja. Mitä nyt tamppaamisella milloinkin tarkoitetaan. Kannattaako viljeltyjä kuusen sen paremmin kuin männynkään istutustaimikoita lähteä kiilaamaan jk metsiksi. Eiköhän ne ole tarkoitettu jaksottaiseen metsänkasvatukseen ja hoidettavaksi viljelytaimikoina.
Parasta puuta on tietenkin taimikoissa ja tapoja puuston kasvattamiseen on monia, kaikki ovat tervetulleita. Yleensä taimikot eivät ole vielä kolhittuja ja eivät tampattuja. Alkaen vaikka sekasiemenellä kylvetyistä taimikoista, joista pioneeripuut, valopuut tulevat edellä. Lehtipuut sieltä nousee ensimmäisenä ja mänty kannoilla ja kuusi ehtii viimeisenä.
Tuosta aloituksen puuston kasvatuksen etumatkasta. Jos siellä on lehtipuut esim koivu hyvällä etumatkalla, lähtisin siitä, että kannattaa säästää ja sen parhaat osat kasvattaa tukiksi, samoin mänty ja kuusi ehtii viimeisenä.
Tapoja on tietenkin monia, mutta jos metsä on tuloillaan, kannattaako sen kasvua estää. Onko tarpeen torjua metsän eriarenteisuutta tai jaksottaisena kasvattamista.
Voi käyttää myös vaihtoehtoisia tapoja. Omat kylvöni ovat sakasiemenellä ja taimiston hoidot lehtipuut edellä, mänty kannoilla ja kuusi viimeisenä. Korjuu onnistuu myös, mutta ei kaikkina vuodenaikoina.
En oikein ymmärrä jatkuvan kasvatuksen puuntuotoksen vähättelyä. Jatkuva kasvatus myös tuottaa puuta siinä kuin jaksottainen, mutta onhan tässä se ropleema. Jos vaaditaan jatkuva toteutettavaksi ilma avohakkuita, jaksottaisen metsänhoidon puolelle tämä menee.
Vuosikymmeniä jatkuneen jaksottaisen hoitojakson aikana metsien puumäärä ja kasvu ovat lisääntyneet. Nyt uuden metsälain myötä lisääntyneet harsintahakkuut ja nuorien metsien avohakkuut, ovat kääntäneet puustoarvot päinvastaiseen suuntaan.
Omassa hoidossani on valtaosa jaksottaisen metsiä, on myös erirakenteisia metsiä. Tällä hetkellä on myös nuoria taimikoita, joista tulee erirakenteisia metsiä. Mennään valopuut edellä.
Tuohon kysymykseen kaduttaako. Ei kaduta ja aina voi palata takaisin ja tasapäistää. Tuskin kannattaa vertailla vanhoihin kuusikoihin.
Sehän olisi maailman ensimmäinen ihme, jos pystyttäisiin osoittamaan, että puu ei kasva peitteisessä metsässä. Kyllä se kasvaa ja samat kasvun edellytykset sillä on metsässä kuin metsässä. Tuskin metsänhoito poikkeaa toisistaan, mutta tavoiteltava taloudellinen tulos (komissio) voi poiketa. Siihen näytetään yltävän olipa hoitomuoto mikä hyvänsä.
…Voi olla, että kysymys on kannattavasta menettelytavasta. Joskus 60-luvulla ei vielä ongelmaa ollut. Metsiä ei karsinoitu ei eriytetty, vaan hoidettiin samassa metsässä. Myöskään puukauppaa ei eriytetty, samaan puukauppaan menivät, hinnoista ja hoitomuodosta riippumatta.
Tiedä mistä oli, mutta onhan uusi metsälaki muuttanut metsätaloutta. En väitä, että keskustelijat olisivat käyttäneet uutta metsälakia vipuvartena, mutta näin kuitenkin toimitaan. Hyväksytään jaksottaisten metsien harsinta ja pikavoitot. Sitä jäävä jätemetsä ei sitten enää olekaan. Haukutaan vielä metsäprofessorit.
Kaiketi jatkuva kasvatus ja sen tutkimus lähtee eri-ikäisistä metsistä, ei tasaikäisistä. Ja onhan sen hyväksi luettavaa, kuten täälläkin esillä ollutta, pitemmät aikajanat, sekametsät, avohakkuut aloitukseen, valopuustot jne.
