Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tässäkin Puukin metsänhoidon kuvauksessa (edellä) avataan metsänhoidon elementtejä puolelta jos toiselta. Kannattaako yleensäkään metsänhoitoa eriyttää, kun hoidon elementtejä käytetään päällekkäisinä ja sopivat samaan metsään. Kysymys on korkeintaan tartuntapintojen loiventamisesta. Eihän luontainen, eli jk metsänhoito onnistu aina ilman keinollista uudistamista ja vastaavasti, jaksottaista metsänhoito täydennetään usein luontaisella metsänhoidolla. Ei minua ainakaan häiritse, hyvin sopivat samaan metsään.
Jees ei moitetta metsänhoidostasi, toivottavasti ei toiseenkaan suuntaan. Aegolius kysyy kuusikosta. Sitä ei ole mitattu, mutta aikaisempi samanlainen metsä, arvio aluskuusikosta noin 100 m3/ha ja korjuussa ylismetsän isoimmat tuon 40-50 senttiä tyveltä, runkoluku < 500 ja ppa > 17, kokonaiskuutiot n. 350 mottia.
Vapaassa pudotuksessa puunhinta on edelleen. Se ei tunnu erästä niittomiestä häiritsevän. Olisiko MTK:lta jäänyt puumarkkina kilpailuttamatta ja sijoittaminen metsänomistajaan tekemättä. Kyytipoikana metsäasioissa, sen paremmin kuin valtakunnan asioissa. Sipilä oli poikkeus, pyrkimystä puun tarjontaan oli, mutta ”Politbyroon” alasajamaksi hänkin tuli.
Pidä vaan omanasi. Jaksollinen antaa hyvän tukkitilin 50 vuodessa ja lähes samassa ajassa alta nouseva kuusikko myös tukkitilin. Näin tässä pääsi käymään ja minulle se riittää. Niin kuin sekin, että jaksottaisesta metsästä muodostui jk metsää. Jaksottaisessa metsänhoidossa alusta olisi raivattu ja päädytty metsänviljelyyn. Miten mahtaa olla 60 v. kitusten vertailuna ja kustannuslaskennan.
Yhteiskunta on kustannuskriisissä, ei se ole yksin koronasta. Hyvin näyttää menevän teollisuudessa ja metsässäkin. Vähän valitetaan muusta kuin puusta. Mehtäukolla ei ole tarjottavaa tähän vaivaan. Ei tässä auta kuunnella, vaan tehdä monipuolisesti metsänhoitoa ja puukauppaa. Kuullaan
