Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tiedän tämän taimikon historian hyvinkin tarkkaan. Ovat omia kasvattamia.
Se on huonokin puukauppa hyvä kauppa ja tuottaa enemmän kuin taulokot ja laskenta osoittavat. Puuki jaksaa mainostaa noita 60 vuotiaita alikasvoksia ja hyvää puuta ne ovatkin. Niitä oli joskus 60 luvulla vielä paljonkin, niille oli ihan oma tuutavarajinsa, niistä tehtiin sippiä. Vastaa tällä hetkellä jotain energiapuuta, energiariukua lähinnä. Niistä ajoista metsänhoito on muuttunut, meni hiljattain 50 vuotiasta ”taimikkoa” hoitoon, ovat tyveltään enimmillään 40-50 senttisiä.
Kannattaako Puukin tuputtaa tuota jk:n vertailua, kun ne jk metsät ovat toisaalla ja jk metsänhoidossa on erilaisesta metsänhoidon kulttuurista kysymys. Jk metsät eivät ole siinä Puukin aloituksessa, käytetään kyllä perusteluna, mutta jk:ta vastaan. Jk metsänhoidossa mennään eri maailmoissa ja se keskustelu ei ole toverellista. Toveria ei jätetä, mutta onhan se keskustelu metsänhoidon ja yhteiskuntaan mitattavien etuuksien kannalta aika surullista.
Tuota Puukin ja muutaman muun mainostamaa hintaeroa ei ole ollut havaittavissa. Arvokasvua kyllä, mutta arvokasvu voi olla muutakin. Se voi olla vaikka metsänomistajien edunvalvonnassa. Ettei vaan MTK:n ole vallanneet vasemmalta kulkijat ja eräs muu puolue on talutettevana. Tuleehan ainakin yhteiskunnan asiat hoidettua. Ja mikään kun ei riitä. tehdään lisävelkaa myös hyvinvointiin. Lisäys
Metsänhoidossa on tiettyjä lainalaisuuksia, yksi sellainen on vesakoitumisen ja heinettymisen kynnysarvo. On sitä merkittävämpi mitä rehevimmille maille mennään.
Jaksottaisessa metsänhoidossa kynnys ylitetään ja saadaan pidettyä hallinnassa logistiikan ja hyvän metsänhoidon, eli metsänviljelyn avulla. Jk metsänhoidossa on toisin.
Jk metsänhoidossa ei ole tarpeen avata, eli mennä yli tämän kynnysarvon. Mennä lakirajoille tai tehdä pienaukkoja, jos edelleen kasvatettavaa taimistoa ei ole. Jos taimistot ovat olemassa, riittää kun taimistot vapautetaan ja hoidetaan.
Kysymys on ainakin Etelä-Suomessa kuusettumisesta ja siinähän on se vaikeus, miten saada sekametsiä. Jääkö siihen muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa avovaiheen kautta.
Tässä on myös kustannus kysymys. Jos jk:ssa mennään tuon kynnysarvon paremmalla puolella, aika vähän jää hoidon kustannuksia. Missähän se itsepetos mahtaa olla? Lisäys
Pinnat Erkille. AJ: Hyvä kysymys, kannattaako pitäytyä yksiin totuuksiin. Metsälaki ei edellytä ja metsänhoito on suosituksia. Minulle on aivan sama onko metsä jaksollista vai jatkuvaa. Molemmat käy ja toteutan mieluummin vaihtoehtoista metsänhoitoa. Vaihtoehtoisessa on molempia ja käsitellään sen mukaan mitä vastaan tulee. Eihän metsänhoidon tarvitse olla kaavamaista ja sitä kautta pyrkiä järkeviin kuviokokoihin. Metsähoito voi olla myös vaihtoehtoista ja sitä kautta päästään samaan lopputulokseen.
Aegolius: Pidän metsäviranomaisen näkemystä arvottomana, jos hän edelleen kasvatettavan metsän näkee vajaatuottoisena ja suosittelee avohakkuuta ja metsänviljelyä.
En minäkään ymmärrä puppua mitä täällä tarjoilet. Mitähän laskelmaa tarkoitat. Sitäkö, kun vanhaan kuusikkoon tehdään avohakkuu ja siihen samaan kuusikkoon tehdään (virtuaalinen) jk hakkuu ja saatua ”jätemetsää” vertaillaan laskelmissa. Eiköhän ne tuottavat jk metsät ole toisaalla, joita vertailla.
