Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Menee kuusikoitumisena, jos noudatetaan sitä vanhaa, mitä harsintajulkilausumalla rajoitettiin tai oltaisiin rajoittamassa tällä hetkellä liiallista mätästämistä. Nämä ovat metsänhoidon yksipuolistamista. Jk on sekametsän hoitoa, siinä kuin jaksottainen metsänhoitokin. Ei suinkaan iäisyyteen jatkuvaa, vaan on uudistettettava välillä, niin kuin tehdään jaksottaisessa metsänhoidossakin. Valinnan varaa on sekametsänhoidolle. Olikohan isoakaan eroa hoitomuotojen välillä?
Tuo Visan jk. ei suoranaisesti liity ilmastomuutokseen. Kuusi on aina taimettunut koivikon alle ja taimettuu yleensä myös muunlaisen metsän alle. Taimistoja on aina kelpuutettu jatkoon mahdollisuuksien mukaan.
Ilmaston muutokseen ei suoranaisesti liity sekään, että harsintajulkilausumalla puututtiin metsänhoidon yksipuolistamiseen. Tai jos tällä hetkellä puututtaisiin samaan ongelmaan. Puututtaisiin kuuselle mätästämiseen, ettei koko valtakuntaa mätästetä. Kysymys ei suoranaisesti ole ilmastomuutoksesta tässäkään, mutta kysymys on metsänhoidon yksipuolistamisesta ja siinä mielessä metsien sietokyvyn heikentämisestä ja altistamisesta ilmaston muutokselle.
Hyvin harvoin täällä ollaan päivystämässä. Ja tuskin lampaat ovat ratkaisemassa näitä kysymyksiä, saahan sitä tarjoilla. Ei senkään puolesta, jos ratas näyttää menevän ojan puolelle.
Ei ole syytä arvostella teidän eturintamaa, mutta kannattaa kuitenkin huomioida, että tuulimyllyt ovat ajankohtaisia tällä hetkellä. Koetaan uhkana, mutta onhan aina se hyvä puoli, että neuvotteluvara on olemassa.
-Myrskyt hyönteistuhot kuivuus ilmaston muutos – ovat tätä päivää myös meillä ja kysymys ei siinä mielessä ole kasvillisuusvyöhykkeestä. Suomessa on oma kasvillisuusvyöhykkeensä ja siitäkin huolimatta on ollut havaittavissa, että ilmasto aiheuttaa sopeutumisongelmia myös meillä. Ja onhan metsänhoitotoimenpiteenä puulajisuhteita yksipuollistettu myös meillä.
Se on mehtäukolla kiittäminen, että vielä löytyy muutama vastarannankiiski, jotka ovat jarruttamassa. Siinä kävisi pian niin, että mehtäukkokin on vapaassa syöksykierteessä ja siitähän ei hyvää seuraa. Kannattaisi vähän jarrutella ettei näin kävisi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, mutta ainahan niissä on se hyvä puoli, että neuvotteluvara on olemassa.
Keski-Euroopassa yksipuolista kuusen viljelyä on rajoitettu. Mitä kaikkea lieneekään syynä. Myrskyt hyöteistuhot kuivuus ilmaston muutos, nämä ainakin. Sekametsät ja peitteinen metsänhoito on nähty paremmin. Siihen myös taksonomiassa viitataan.
Tuskin Suomessakaan kannattaa jäädä ajatukseen, että jaksottaisella, eli keinollisella metsänhoidolla Suomen metsät tulevat hoidetuksi. Ja pitäytyä ajatuksessa, että peitteinen metsänhoito soveltuu vain jossain tiukasti rajoitetulla alueella, ojitetuilla soilla tai lähimetsässä.
Pitkään on Suomessakin toteutettu yksipuolista metsänhoitoa. Metsänhoidon ohje on käynyt, avohakkuu mätästys ja kuusen taimet. Onhan se logistisesti toimiva ja hyvin tulosta tuottava ohjelma. Sillä on paikallisesti jyrsijät ja sorkkaeläimet pidetty loitolla, mutta pakostakin herää kysymys. Metsänhoito voisi olla olla jotain muutakin. Vältytäänkö esim. Keski-Euroopan kaltaisilta tuhoilta?
Hyvin näyttää nousevan vanhojen kuusikoiden jälkeen koivu ja mänty etukasvuisina ja niistä voidaan korjata tukkia, ennen kuin kuusi jälkikasvuisena ehtii mukaan. Kuusi edustaa paremminkin toista tai kolmatta puusukupolvea.
Kuusen mukaan ehtimiseen ei ole tarvettakaan (ehtii kyllä), ei myöskään ole tarvetta jättää vanhaan kuusikkoon kuusta jk aloitukseen, vielä vähemmän laskennalliseen kustannusvertailuun. Jk metsä avautuu monella muulla tavoin ja pärjää kyllä kustannusvertailussa.
Jk metsänhoito on paljon muuta kuin kunttautuneita kuusikoita. Eihän vika tarvitse olla kirjassa tai sen lukijassa, vika voi olla myös metsässä. Usein verrataan jaksollista metsän kasvatusta jk metsän uudistamiseen, kun vertailun pitäisi olla jk metsän kasvattamisessa.
Jk metsä ei useinkaan ole kuvio kohtaista tai ei välttämättä edes metsä kohtaista. Jk metsä on usein siellä missä se on olemassa. On muodostunut kehittyvä taimisto tai on muodostunut kehittyvä nuori metsä tai on edelleen kasvatetavaa erirakenteista metsää jne. Yleensä siellä missä edellytykset jk metsän kasvatukselle ovat olemassa.
Toki metsähoidolla jk metsän kasvatusta voidaan ohjata. Aloittaa vaikka avohakkuualasta tai käyttää siemen tai suojuspuuhakkuita aloitukseen. Vieläköhän niitä kunttautuneita kuusikoita on jäljellä, eiköhän ne ole hakattu.
Suomi kuuluu sentään kehittyneisiin maihin ja on johtavia metsätalousmaita. Minkähän takia myös Suomessa suojellaan ja puututaan ympäristökysymyksiin. On tehty paljon hyvää metsissä, on tehty maalla vesistöissä ja ilmassa. Ei Suomessakaan ole jätetty hoitamatta, eikö olisi tarve myös puolustautua. Siitäkin huolimatta kysymys kuuluu, missä mitassa jäädään vaille. Ilmastokysymys on iso kysymys ja on sitä senkin jälkeen, kun ilmastoa käydään suitsimaan rahalla. Paljon on Suomessakin tehty ympäristön eteen, mutta riittääkö se investointien mitassa?
