Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jos antaa luonnon hoitaa, eihän siitä ole epäilystä, vesakko sinne tulee ja ei sitten muuta. Tämä on tietenkin logistiikan ja konemiesten toiveiden mukaista. Korjuu paljaaseen maahan, ei ole avattavassa aukossa (pienaukossa) edelleen kasvatettava puusto, taimistot haittana ja esteenä. Onhan tämä aika pitkälle menevää konemiesten hallintaa ja selittelyn makua. On vielä lailla turvattua ja suositusten mukaista?
Peitteinen metsä myös on riittävä toimenpideala ja sitä voidaan pitää ylivoimaisena jaksottaiseen verrattuna. Ja on vielä kannattavasta metsätaloudesta kysymys. Askartele vaan niiden jaksottaisen kuvioiden parissa ja valmistele kuvio kerrallaan myyntiin. Se on sääli, jos näet jk metsän tilkkutäkkimetsänä, jota se ei ole ja jota jaksottainen metsänhoito mitä suuremmassa määrin on. Kuviot eri kasvun ja logistiikan vaiheissa olevia?
Ammatti Raivooja edustat hyvinkin Etelä-Suomen tai rannikon lehtipuuvyöhykettä, täällä metsäsuomessa tilanne on erilainen, on enemmän havupuuta. Toisekseen tuskin on kannatusta avata pienakkoa ilman, että avattavassa metsässä on valmiina kasvatettava metsä, nuorimetsä tai taimikko. Siinä mielessä jaan Perkon huolen, ennakkoraivausta tulee välttää. Kannattaa ottaa huomioon myös esille ottamasi sekundäärivimma vesakoitumisen kurissa pitämiseksi. Puustopääomilla voidaan hillitä ja pitää kurissa metsänhoitoa kovin kuormittava vesakoituminen. Ja onhan riittävät puustopääomat myös metsien tuoton kannalta ratkaisevaa.
Mikä metsänhoidollinen tilkkutäkki tila? Kyllä se puujalka on tullut kalutuksi jo ihan ”jaksollisen” metsänhoidon opein. Vaikea sieltä on enää ottaa kun menee jo puutteen puolelle. Kannattaako tarjoilla mosaiikiksi hakattuja metsiä. Mitä ne ovat, kun aika huonosti ansaitsevat kehuja. Kannattaisi herkemmällä korvalla kuunnella mitä peitteinen metsänhoito on. Edelleenkään nykysuositusten mukainen pienaukko (useinmiten uusiutumaton) ei ole se ratkaisu. On valopuille riittämätön ja siinä mielessä reilusti avovaiheen kautta uudistaminen on perusteltua. Saadaan puulajikierto aikaiseksi ja muutenkin jaksottaista uudistamista puoltavat edut kiertoon. Joka pitempinä kiertoaikoina ei suinkaan tarkoita kasvatuksen päättämistä ensimmäisiin harvennuksiin. Toki erilaiset vaihtoehdot on otettava huomioon, mutta kannattaako myöskään peitteistä metsänhoitoa ja siinä yhteudessä vaihtoehtoisen metsänhoidon käyttöä vieroksua?
Monenlaita käyttökokemusta ja tutkimusta aiheesta on tehty ja mitään ei sellaisenaan ole kirjattu lakiin. Hoitomuotoja myös sovelletaan keskenään ja kuka sen lopulta sanoo mikä on mitäkin. Voi olla enemmänkin metsänmhoidon torjumisesta, mutta eiköhän sekin käsitys oikene, kun huomataan, että metsää voidaan kasvattaa hoitomuodosta riippumatta. Luovutaan tiukasta hoitomuotojen eriyttämisestä. On erilaisia metsänhoidon tapoja.
Täydennysistutukset ja avohakkuut ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen. Siitäkö johtunee, paljon on uudistamatta jääneitä ja hoidon puutteessa olevia metsiä. Mutta minkäs teet kun laki sallii tällaisetkin metsät. Laki ei myöskää kiellä uudistamasta ja hoitamasta metsiä. Vanhan lain aikana eivät kelvanneet, on tässä sen verran otettu takapakkia?
Nykysuositusten mukainen pieaukko varsinaisesti ei ole se juttu. ”Olemassa olevan kasvuston hyödyntäminen” antaa jo paremman tuloksen. Jostain syystä suositusten mukainen pienaukko lähtee paljaalta maalta ja on kaukana siitä, jos pienaukossa on valmiina taimikko tai uudistuva metsä. Yleensä toteutetaan hyvin monenlaista jk metsänhoitoa ja siinä mielessä on vähän turhaa jakaa suosituksia ja varsinkaan kertoa tuloksista. Parasta kulloinkin on omat tapansa hyödyntää metsää, se ei välttämättä ole suositusten mukaista ja ei varsinkaan ole täällä annettujen suositusten mukaista. Toki hyviäkin suosituksia annetaan ja niistä saadaan jo hyviä tuloksia.
