Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onhan siellä Ketolan talouskoulussa hyvä läpileikkaus pystykaupasta ja jaksottaisesta metsän kasvatuksesta ja on kulupuolella kirjattu 15 %, lähinnä metsänhoidon kulut. Puuhuollon ja puukaupan kustannukset on sivuutettu nollakustannuksina ja sinnehän ne kuuluvat pystykaupassa, mutta ovat kuitenkin olennainen kustannuserä metsänomistajan toimialana.
Puunhinnan realikehityksessä näkyy, että kuusitukki on ainut puutavaralaji, jonka hinta on noussut 30-vuoteen. Tuskin ovat hyvätkään kannattavuuden tunnusluvut auttamassa hintakehityksen taantumaan, jos kysymys on metsänomistajien hintakilpailun puutteista tai metsänomistajien kilpailukyvyn puutteesta.
Hyvät henkselit metsähommissa on oltava. Tiedä aina noista serteistäkään tai kannattavuudesta, voi tulla huomauttamista myös niiden osalta.
Tuli viikko toista kaadettua halkopuuta ja siivottua metsää. Tuli tehtyä monenlaista metsänhoitoa samassa metsässä. Myös arvioitua seuraavaa hakkuuta, mikä voisi olla ajankohtaista siinä vaiheessa
Motohakkuuksi näyttää menevän seuraavalla kerralla, mutta jaksottaista ja jatkuvaa metsänhoitoa näyttäisi olevan siinäkin vaiheessa. Valtaosaltaan kuitenkin tukkia, mitä jäi lihomaan tässä vaiheessa. Toisaalta vaikea metsänhoitoa on käydä erittelemään tai eriyttämään, paremminkin kysymys on keskittämisestä, ”sekametsän” hoidosta, myös kuvioiden hoidon osalta.
Siinä ympärillä on 50 vuoden ikäinen tukkikoivikko ja alta nouseva kuusikko, joka odottaa hakkuuta välittömästi. Ja toisella puolen on 2 lk. jaksottainen sekametsä.
Seuraavalla kerralla näyttää nämä alueet menevän hakkuuseen samalla kertaa. Tuo koivikon aluskuusikko 1 lk. ensiharvennuksena. Metsänhoito voi olla monivaiheista, ei välttämättä eriyttämistä, vaan voi olla myös keskittämistä. Kuviokokoa voidaan lisätä myös tähän tapaan.
Eihän tuo hyvälle vaikuta, markkinasta vallitsee yksimielisyys. 90 % markkinasta on paljon ja sitä puolustetaan. Monopoli koetaan hyväksi ja kartelliakaan ei pidetä uhkana.
Montaa ei ole puolustamassa, oliko se palstalla 99.9 vai 99.99 % vastaan. Hyvä kuitenkin että puolustetaan, onhan 10-20 % jo paljon siihen nähden ja vastaa suunnilleen markkinaosuutta.
Ei houkuttele, että metsänomistajalla maksatetaan puuhuollon kustannukset tehtaan portille ja maksatetaan vielä klusterin palkkatulosta lisää. Metsänomistajat eivät kestä mukana hintakilpailussa. Puunhinta mataa ja siinä mielessä metsänomistajia on talutettu jo vuosikymmeniä. Onhan tämä menestystarina yhteiskuntahyvästä ja siitä, että mikään ei tunnu riittävän ja mistään ei ole vara tinkiä.
Vaikea tätä on syyllistämisenä pitää. Perusteluja eivät myöskään ole lotraus, potaska tai paskapuheet. Puoleni olen valinnut, perustellut ja toimin myös sen makaan. En ole hyväksymässä metsänhoidon eriyttämistä, en myöskään ole hyväksymässä puukaupan eriyttämistä. Jos tämän tyyppistä toimintaa on kuvattu hybridimalliksi, olkoon. Ei tämä voi olla kenenkään syy, vaan seuraus.
Mehtäukko: ”On täyttä propagandaa tai tietämättömyyttä”. Sopiihan sitä yhtiön sopimusurakoitsijan heitellä metsänomistajalle vaikka tällaista. Olet ilmoittanut tekeväsi 80 % sopimusurakointia ja 20 % hoitavasi omia metsiä. Etuudet ovat kyllä puolellasi. Metsäomistajalle lupaat vain alehintaista kalustoa ja alehintaista puukauppaa, niin kuin tällä hetkellä sopimukset ovat. Mhy:lle et lupaa sitäkään. Mikä mies olet neuvomaan metsänomistajia, haistattamaan ja maksattamaan kustannukset metsänomistajalla. Yhteiskuntahyvä tuntuu sopivan, mutta tuottojen kotiuttaminen koetaan jo uhkana.
Mehtäukko: ”Tietämättömyydestä viedään kuin pässiä narusta”. Kieltämättä vaikeuksia tuottaa ja onhan kollektiivissa kestämistä. Ei tunnu pääsevän mukaan, toisaalta ei tarvitse huolehtia yhteisvastuistakaan. Tiedä sitten miten tuo rooli sopii yhtiön sopimusurakoitsijalle, päättää metsänomistajan asioista?
Tulee vielä tälläkin hetkellä ostopalstojen yhteydessä hoitamattomia ja vajaatuottoisiksi luokiteltavia metsiä. Esim. vanhoja peltoniittyjä, karjanlaitumia tai vastaavia ahomaiksi luokiteltavia metsiä. Hyvillä kasvupohjilla, joille luokiteltava ohje on metsän uudistaminen ja viljely.
Myytävän puuston arvo voi olla muutamia tuhansia euroja ja siihen muutama tuhat euroa lisää odotusarvoksi ensimmäiselle puun myynnille. Vaihtoehto on metsän kunnostus ja kohteessa olevan kehityskelpoisen metsän edelleen kasvatus.
Edelleen kasvatus tuottaa tukkia hyvällä kasvulla. Jäähän tähän sellainen 30 vuoden menetetty puuston tuoton arvo ja siihen vielä viljelyn ja hoidon kustannukset päälle. Tuskin kannattaa tamppaajienkaan muistuttaa metsänhoidon paremmuudesta, kun niitä käytettävissä olevia vaihtoehtoja on käytettävissä puoleen jos toiseen.
