Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tulihan se nootti sieltä välittömästi, mutta tavallaan eivät ole enää tätä päivää. Onhan siellä raamit joilla toimitaan, mutta on myös uutta, jotka vievät puukauppaa ja korjuuta eteenpäin. Rajoja rikotaan, ei se tarkoita että olisi laitonta, urakoitsijoiden motomitta hyväksytään esim. ja vähennykset.
No hyvä, toki olet kertonut tästä aiemminkin. Halusin vaan varmistaa, että hyväksyntä on, kun tähänkin asiaan on vastustettu palstalla aika ravakasti.
Tähän ei liity mitään laitonta, päinvastoin. Pääsee ns. sisäpiiriläiseksi muutakin kautta, ei vaan pystykaupan kautta ja osalliseksi esim. yhtiön logistiikasta.
Mistähän harhaan johtamisesta tai virheellisistä veroilmoituksista, jopa sanktioista on kysymys. Täällä tarinat lähtevät elämään omaa elämäänsä. Veroilmoitukset täyttäneenä ja verotarkastukset käyneenä, ei ole katetta näillä väittämillä, eikä muutenkaan. Ei myöskään ole mitään pakkoa tätä jatkaa, mutta veikkaan, että tämän tyyppiset asiat tulevat vastaan joka tapauksessa.
Sillehän ei voi mitään, jos ei ole avautunut ja sekin mikä on avautunut, on menettelytapojen vastaista. Se on tuo vastakkainasettelu ja nykyisyyden puolustaminen, tuntuu pitävän sisällään kaiken. Varsinkin kun mennään harmaalle alueelle. Omasta puolestani olen ratkaissut sen, teen hankintakauppaa ja se pitää sisällään myös avohakkuut. Sitä pidän kovin valitettavana, jos sulkuja ollaan asettamassa.
Perinteisessä hankintakaupassa voi olla, mutta tällaisessa hybridi mallissa ei ole väliä.
Tuohon kiistaan (Sulli) korjuun vähennysoikeudesta. Korjuun laskun maksaminen ja korjuun laskun vähennysoikeus ovat eri asioita. Eivät ole vastikkeellisia siinä mielessä. Mistä se vähennys tehdään, jos ei verotettavasta tulosta. Pystykaupassa on se ongelma, mistä lasku otetaan.
Tuskin kannattaa olla huolissaan veroilmoituksesta. Toisaalta verotuksen puutteet on pidettävä omana kipeänä. Siitäkin huolimatta kankintakaupassa on puolensa. Ostopalveluna yhtiön urakoitsijoilla pääsee samalle logistiikalle ja aikatavalla samalle sopimukselle. Ei tämän pitäisi olla ylivoimaista, jos kirjanpito ja verotus menee vähän eri tavalla, osapuolille sopii ja urakoitsija voi kirjoittaa sen laskun metsänomistajalle. Sovittavia asioita ovat ja ainakin osalle puunostajia menettely sopii.
Aivan, näistä ei veroilmoituksen täyttöohjeissa kerrota ja ei muutenkaan.
Oli kehdenkertaisesta vähennyksen perinnästä tuolla aiemmin. Aivan yhtä hyvällä syyllä (päinvastaisella) voidaan todeta myös kahdenkertainen vähennyksen pimittäminen. Ensin hankintalisä verolla ja toiseksi vähennystä ei myönnetä.
AJ: ”Hankintahinta on kokonaisuudessaan myyntituloa samalla lailla kuin pystyhinta”.
On näissä eroa. Hankintakaupassa hankintalisä on verolla, jota pystykaupassa ei ole. Pystykaupassa hankintalisä peritään tilitysmenettelyn kautta puukauppatilistä ilman veroa ja edunsaajien hyväksi, ketä ovatkin? Jos näin on, käytäntöjen pitäisi olla yhdenvertaisia ja tasapuolisia.
On edelleen urputettava. Eihän hankintalisä ole rahan taskuun laittoa, vielä vähemmän verottoman rahan taskuun laittoa. Ei ole sitä pystykaupassakaan. Hankintalisä on vastine. Onhan tämä ennen kuulumatonta, että laitetaan verolle ja kuitataan vähennyksenä. Korjuun ostopalvelusta kuuluu saada vähennys, kuuluu saada myös pystykaupassa ja se tuskin kuittautuu esitetyllä tavalla.
Mehtäukko on aika hyvä satujen kertoja, mutta ei pärjää vielä Jätkälle! Siitä onnittelut!!
Ei ole vielä kahteen kertaan peritty jos kahteen kertaan ilmoittaa. Hankintakauppaa kannattaa käydä aina, on selvät edut ja käyttää tuttuja urakoitsijoita. Myös yhtiöitä, jotka maksavat hankintalisää ja sen ylikin. Hyväksyvät korjuun laskulle ja hyväksyvät yhtiön urakoitsijoiden käytön.
On selvä etu myös yhtiölle, saavat tarvitsemaansa puuta kohtuhintaan. Ei sen hankkiminen ole ilmaista yhtiöllekään. Ei ole pakko hyväksyä ja maksaa selvää rahaa, kun on mahdollista myös kotiuttaa ja pitää kiinni hankintalisästä ja vähennyksistä.
Kannattaako tehdä tukkikauppaa nolla hintaan jopa sen alle, kun on mahdollista tehdä myös markkinahintaan.
