Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä edelleen korjuun alvi vähennetään siitä valtiolle menevästä alvista. Ei sieltä mitään oteta itselle, vaan tehdään ostojen ja palveluiden alvien mukainen vähennys.
Ei myöskään ole väitetty että korjuun lasku lisää tuloa, tai että lisätulo tulisi korkeammasta puunhinnasta. Vaan se korjuun lasku, samoin kuin korjuun alvi ym. vähennykset, ovat oikeutettuja vähennyksinä, ja se tuotto tulee sitä kautta. Toki puunhinta voi olla korkeampi ja lisätä tuottoa.
Puuki toimituskaupassa hankintana ostopalvelut maksaa, tuottavat myös vähennyksinä takaisin. Korjuun alvin palautus tekee jo enemmän kuin tuo tj 3 euroa, korjuun lasku verosta myös. Yleensä on myös muuta vähennettävää.
Pystykaupassa vähennyksiä ei saa, on metsänomistajalle ostopalvelu sekin, mutta korjuu on kytketty puukauppaan (pystykauppa) ja menee tilitysmenettelyn kautta.
Tuohon puunhintaan voisi olla ainakin yksi mahdollinen selitys. Metsänomistajat ovat vuosikymmenien aikana menettäneet markkinaosuuttaan todella merkittävästi. Siirtymä on klusterin suuntaan, sanoisiko yhteishyvän suuntaan. Systeemi on toimiva mutta se myös maksaa.
Vastaan Jeessille, hän kysyy samasta aiheesta myös tuolla jatkuva kasvatus osiossa.
Verottajan kanssa pärjää oikein hyvin, verottaja on osapuoli jonka kanssa ei tarvitse venkoilla. Omia puukauppojani en lähde eriyttämään. Olen pyrkinyt siihen, että menee yhdellä ja samalla puukaupalla, yhdellä ja samalla sopimuksella. Valitettavasti pystykaupasta on huonoja kokemuksia.
Siinä se on Puukin laskelma lisätulosta 3 euron tj. korvauksesta, jota ei saatu. Laskelma puuttuu, joten kysymys on väittämästä.
Totean vaan, että vähennyksenä hoitokunnan 1 euron alvi ei ole merkittävä, mutta korjuun ja kuljetuksen 20 euron alvi ja muut vähennykset ovat jo merkittäviä.
Hankinta eli toimituskauppa metsänomistajan toimialana antaa monenlaista etuutta, joka näkyy myös puunhinnassa.
Yllättävää, ”eräs tyyppi on vatulointiensa umpikujassa”. Päinvastoin, ”ja syyttää milloin mistäkin perusteetta”. Kiitos kuitenkin avautumisesta. Ei todellakaan ole mitään henkilökohtaista. Kysymys on asioista, olen ihmetellyt rajua vastaantuloa. Olen siihen vastannut, mutta sittenkään tähän ei sisälly mitään henkilökohtaista.
Siellä kartellikäräjien jälkipuinneissa on eräs tyyppi.
Kilpailuvirasto on käsitellyt myös pystykaupan mahdollista suosimista kilpailunrajoituslain vastaisena.
Omassa toiminnassani olen varautunut ostoboikottiin. Pidän sitä kuitenkin kohtuuttomana, puukauppaan liittyvän toimintatapani (puuntoimittajana) ja mielipiteideni perusteella. Metsänomistaja/puunmyyjällä on myös oikeus päästä samoihin etuihin, mitä pystykaupassa tarjotaan.
AJ: Eihän hankintalisä ole tarkoitettu tienattavaksi, sen paremmin kuin korjuun alvikaan. Vaan ovat vastine, kun puut ostava yhtiö ostaa/maksaa korjuun hankintakaupassa puunmyyjältä metsänomistajalta. Ovat verotuksessa vähennettäviä korjuun lasku pääomaverosta ja korjuun alvi suoraan puualveista. Se että saadaanko hankitakaupasta etua puunhintaan. Puuki on sen laskenut, korkeintaan 3 euroa tj korvausta on mahdollista saada. Tämän laskelman saisit esittää ihan muistin virkistämiseksi.
Mitä Aegolius huolehdit alveista, hyvin tunnut olevan perillä, ei näissä ole epäselvää. Huolehdit vielä toisten veroasioista ja laillisuudesta ja ns. asiantuntijat säestävät perässä. Varsinainen kysymys jää huomiotta.
TTL: ”Markkinat eivät hinnoittele kaikkia kannolta tehtaalle alveja pois! Eli osittain alvin suhteen puunkäyttäjä jää loppukäyttäjän asemaan”.
”Tällöin korjuuketjun ja kaukokuljetuksen alvejakin on mahdollista vyöryttää laskemaan kantohintoja”.
Puukaupan rahat voi myös kotiuttaa tekemällä toimituskauppaa. Saa paremman tuoton puulle ja yleisenä havaintona. Jos puukaupan ja korjuun markkina olisi tasapainossa, puuntuottajat voisivat omalla toiminnallaan korjata markkina-asemaa. Eli mo/mhy pitäisi lisätä puutoimituksiaan ja tavoitella sitä markkina-asemaa.
