Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kysymys on myös ideologinen, hintansa on myös metsänomistajan toimialalla ja se ei ole negatiivinen. Myös metsänomistajien tarjoamista palveluista maksetaan.
Aegoliuksen on kysyttävä sieltä kirjanpitäjältä tai paremminkin on opastettava, miten alv palautusten kanssa toimitaan.
On muutaman kerran palattu ja voidaan edelleen palata. Puukaupan kilpailun ja monopoliaseman käsittely jäi pahanlaisesti kesken.
On muutamia kysymyksiä joista laistetaan. Voi olla tietämättömyyttä myös käsityskyvyn puutetta. Aegolius, hinnat on kerrottu ja voin vakuuttaa, että myös puulle on jäänyt ylimääräistä hintaa, josta kovin pahastut. Alvit eivät ole kokonaan läpikulkuerä, puualveista vähennetään hankintojen ja palveluiden alvit, joista korjuun alv on merkittävä.
Kysymyshän kuului maksetaanko hankintakaupassa riittävä hankintalisä, että sillä voidaan korvata korjuun kustannus. Kyllä maksetaan ja verotuksessa kaikki vähennykset ja kertyneet alvit, myös korjuun alvi luetaan hyväksi. Veikkaan, että etu voi olla merk. suurempi kuin tuo 3 euron tj. korvaus. Metsävähennys on hankinnalla suurempi.
Tuohon Puu Hastelijan kysymykseen on vastattava myöntävästi. Siitä on kerrottu, mutta aika huonolla kokemuksella. Keskustelu lähtee laukalle ja alkaa löytymään jos minkälaista epäsovinnaista.
On maksettu avohakkuusta pystyhinta + hankintalisä, eli korjuun kustannus. Puukauppa on aina myyjän ja ostajan välinen sopimus, puunhinta voi olla myös korkeampi kuin markkinahinnat.
Korjuu tehtynä yhtiön sopimusurakoitsijalla laskua vastaan, käy myös ulkopuolinen urakoitsija. Tarkoittaa siirtymää verotuksessa pystykaupasta hankintakauppaan ja myös siirtymää puunmyyjän eli metsänomistajan toimialaksi.
Mehtäukko Alv unohtui?
Aegolius: Puhut puun markkinahinnasta ja sen vaihteluista? Kysymys on kuitenkin muusta kilpailusta. Joku voi pitää puukaupan ja korjuun kilpailutusta riittävänä, kun kilpalutetaan puuta ja kilpailutetaan urakoitsijoita keskenään.
Kysymys on kyllä puukaupan ja korjuun markkinasta, mutta kilpailu puuttuu metsänomistajien ja metsäosastojen puutoimitusten väliltä. Sitä hallitsee puukaupan monopoli ja sitä verrataan jopa kartelliin.
AJ: Vaikea on kuvitella kilpailukykyä ellei puukaupan markkina ole tasapainossa. Metsänomistajien toimialaan sisältyy paljon muutakin, ei vaan korjuun taksa. Ei kai nyt sentään metsänomistajat kilpaile Mhy:siä vastaan, omaa etujärjestöään vastaan. Eivätköhän ole samalla puolella toimittamassa puuta teollisuudelle.
Edelleen raha on puukaupan ja korjuun markkinassa. Kannattaako enää tarjoilla tallintakusia ja vetää vanhoja rattorin raatoja markkinoille, vaan siirtyä pikkuhiljaa tähän päivään. Lauri Vaaran visio, markkinan keskittämisestä oli oikea.
Puukaupan ja korjuun markkinaosuus on, teollisuuden toimiala. 80-90 % ja metsänomistajien toimiala n. 10-20 %. Ja tarkoittaa, raha on siellä toimialassa, puukaupan ja korjuun markkinassa. Tilastot myös sen osoittavat, korjuun kustannukset ovat yli puolet puun hinnasta. Tuntuma on tällä hetkellä, että tämän suuntainen kehitys edelleen jatkuu ja voimistuu. Puulle maksukykyä jää entistä vähemmän. Mitä tämä muuta on kuin kilpailun puutetta ja takaa monopoliaseman puun ostajalle.
Käytännössä puukauppa alkaa siitä, kun puunmyyjä laittaa nimen paperiin. Ostaja tekee metsänomistajan puilla mitä lystää. Näin karrikoiden, mutta niinhän se menee, että puunmyyjät maksavat teollisuudelle 80-90 % volyymista ja kotiuttavat vain 10-20 %.
Ns. isännättömästä rahasta tässä on kysymys ja sen jakamisesta. Palstan huipputuottajat, kuten Timppa ja Visa saisivat vähän hillittä puheitaan. Ovat hyttysen paska kentässä, mutta hallitsevat. Sitä tässä olemme itse kukin, mutta kannattaako kuseksia omille ja toisten kintuille. Toki hyvät neuvot myös ovat aina tarpeen.
