Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Punaista on ja tällä hetkellä odotukset ovat jo tulevassa sos. dem. hallituksessa. Asetetaan turva sinne ja siihen, että työnhintaan ja palkansaajan etuuksiin kohdistuvat paineet tullaan torjumaan. Surullista on ja mitään muutosta aikaisempaan ei ole odotettavissa. Onhan se nähty jo edellisillä kierroksilla?
Jaksottainen metsä voidaan ohjata jatkuvaan kasvatukseen taimistona tai missä vaiheessa hyvänsä. Ja olipa jaksottaisen metsänhoidon pilaama tai kunnossa oleva. Ei ole kannatusta menettää yksi puusukupolvi ajassa ja puustopääomien tuotossa. Jalostushyöty voi olla mukana ja tällaisista kohteista on hyviä kokemuksia. On käynyt niinkin, että vanhan lain uudistettavaksi määrätyssä metsässä on edelleen kasvatettavaa puustoa huomattavasti enemmän, kuin uuden lain lakirajoille ohjatussa.
Se on helppo kuitata tietty metsänhoidon ylimenokausi vaikka vanhoilla uskomushoidoilla. Samaan hegenvetoon on todettava, olikohan aihetta? Ylilyöntejä metsänhoidossa tapahtuu aika-ajoin ja voihan se olla, että siihen vaiheeseen ollaan ajautumassa tällä hetkellä. Metsänhoito vapautettiin. Aikoinaan liiallinen harsinta kieltämällä ja metsänhoitoa tehostamalla, päästiin helposti tuplatuottoihin ja moninkertaisiin tuottoihin. Mutta voi olla myös, että liiallinen metsänhoidon vapauttaminen ei ole ollut hyväksi, ollaan palaamassa entiseen?
Ei vaatimus kiertoaikojen pidentämisestä minnekään ole kadonnut. Siellä se on tasapainottamassa peitteisen metsänhoidon yhteensopivuutta. Eihän pienillä puustopääomilla ja keskenkasvuisten metsien hakkaamisella saada hyviä tuloksia aikaiseksi. Vielä kun pyritään lyhytkiertoon, edesautetaan helposti vajaatuottoisuutta. Muutamat huipputuottajat eivät huomaa sitä, että metsien yleinen tila on kaukana heidän omista tuloksistaan. Mieluummin laitetaan kehut päällimmäiseksi ja ja elvistellään niillä. Samaan aikaan metsissä mennään vajatuottoisuuden nimissä ja pitäisi puuttua myös niihin?
Tuskin 5 % tilastoituna jatkuvan kasvatuksen hakkuina ensimmäiselle kymmenvuotiskaudelle vielä tuloksia antaa. Paljonko on samaan aikaan hakattu vajaatuottoisia metsiä muilla nimikkeillä ja paljonko on hoitorästien osuus. Tuskin kannattaa jk piikkiin kaikkea laittaa. Metsien vapaalla kasvatuksella on myös osuutensa?
Voihan se jk metsä olla pilalle harsittu metsä, sen nykyinen metsälaki sallii. Mutta voidaanko yleistää siihen määrään vajaatuottoisia metsiä, joita jk metsinä pidetään. Pitäkää vaan ominanne, paljon on pilalle harsittuja ja hoidon puutteessa olevia metsiä. Eihän jk metsä täytä noita ominaisuuksia. Mistä niitä hiipuvia jk metsiä kymmenessä vuodessa on muodostunut niin paljon, että häiritsee jo metsien kasvua ja hiilinieluja?
Aikalaisen havaintoja tuntuu olevan. Aika vähän kertomillasi havainnoilla on tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa. 40 v. nuoren metsän avohakkaaminen on suoranaista metsien tuhlausta. Pitäisi vaihtoehtoiset paremman tuoton rahat hankkia jostain muualta tai sitten hankkia kestävällä tavalla metsänhoidon piiristä?
Raivooja hyvä: Vielä 60-70 luvulla kun molemmat hoitomuodot olivat käytössä, katsottiin, jos metsän kasvu oli päättymässä tai metsällä ei enää ollut uudistumisen mahdollisuuksia. Metsä avohakattiin ja uudistettiin; viljeltiin, kylvettiin tai käytettiin siemen ja suojuspuuasentoja. Siihen aikaan kaikkia metsiä ei avohakattu, ”niin kuin tällä hetkellä tehdään. Hakataan hyvinkin nuoria metsiä ja enimmäkseen parhaassa kasvukunnossa olevia metsiä aukeaksi. Tuskin peitteisessä metsänhoidossakaan jalostushyöty tai muokkaus jäävät hyödyntämättä, ovat ne siellä mukana, mutta ovat vähän hitaammassa kierrätyksessä, niin kuin hoitomuotokin.
Paljon parempia aikoja elettiin ennen jk sulkua. Hoitomuodot täydensivät toisiaan ja molempia käytettiin. Jostain kumman syystä ei enää sovellu tämän päivän metsänhoitoon. ”Laki kieltää ja vastustajien mielestä ei sovellu lainkaan. Voisi soveltua, mutta osana jaksottaista metsänhoitoa. No, sekin on hyvä lähtökohta, aikaa ottaa, mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee?
