Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,591 - 2,600 (kaikkiaan 5,337)
  • Jovain Jovain

    Niin arvelinkin Visakallo (haaveeksi jää), tuskin riittää läpivalaisuksi myöskään Timpan esimerkit. Tiukassa on ns. ”oikeaoppisen” metsänkasvatuksen ohjeet, kun niillä ei ole tekemistä toimivan jk metsänkasvatuksen kanssa. Käytetään esimerkkinä sitä vastaan ja ovat huonoja esimerkkejä esim.  imagosyystä, jos pitävät paikkaansa.

    Mistähän oli kysymys, jos jk aloitetaan avohakkuualasta. Käytetäänkö varoja uudistamiseen ja taimiston ja metsän jälkihoitoon?

    Jovain Jovain

    Puuki on rohkea mies, sieltä tulee avaukksia ja hyvä niin. Minulla ei ole antaa kuvia, on kyllä metsäalue joka voisi sopia, mutta on manuhakkuun jäljiltä. Se tuskin oli tarkoitus, tarvittaisiin motohakkuun jäljiltä. Motohakkuut ovat pääasiassa avohakkuita vanhoja kuusikoita ja koivikoita, myös kaksijaksoisia ja jaksottaisen harvennuksia. On kyllä taimikkoa ja manu ensiharvennusta ja toista harvennusta, tähän aiheeseen mahdollisesti sopivaa ja kun ajatus oli ns. vapaan tyylin metsänhoidosta.

    Käytännön mittakaavassa mieleen tulee mm. Webiseminaarista tutut Arvometsä, Innofor, Yhteismetsä Tuohi, Metsänhoitoyhdistykset jne. Löytyy ainakin käytännön mittakaavaan käsiteltyjä metsiä.

    Eiköhän aihepiiri ole sen laatuinen, että ns. ”oikeaoppiset” hoidon ohjeet ja laskelmat voi jättää vähemmälle. Metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia, ei ole mitään estettä toimia myös toisella tavalla. Toiminta ns. vapaan tyylin metsänhoidossa ei ole vierasta ja johtaa pakostakin eri metsänhoitotapojen yhdistämiseen. Metsänhoito samassa metsässä toimii ja kokemus jo ennen sulkua 50-70 luvulta, kertoo yhdistämisen puolesta.

     

     

    Jovain Jovain

    Ei taida olla vielä ajankohtainen, seuraavaan suveen on aikaa ja paljon ehtii tapahtumaan. Kieltämättä aihe on kiintoisa ja ajankohtainen.

    Jovain Jovain

    Aika puutteelliseksi on jäänyt mehtäukon viljelykset. Tarjoaa vaihtoehdoksi 40 vuodessa vain 1.5 metriä. Olisiko tullut valittua kitusia tai jäänyt muuta puutetta. Kannattaa aloittaa alusta, käyttää uutta siementä ja uusia taimia. Pääsee helposti, kuusta erirakenteista tai koivua/mäntyä etukasvuisina, sahapuuta, näkyy vuosirenkaista.

    Jovain Jovain

    Jk:n kiertoaika 50-60 vuotta on täysin mahdollinen. Aloitus avohakkuusta, kysymys on suuntautumisesta, ensiharvennuksessa päästään jo erirakenteisuuteen, on useita latvuskerroksia. Mänty tai hoivu etukasvuisena antaa jo hyvän tuloksen toisessa hatvennuksessa. .

    Onhan se uskottava näihin kitusiin, eli alikasvoksiin, kun kerran tutkimus on selvittänyt niiden iäksi 30-50 vuotta. Ei ole kuitenkaan syytä yleistää, ei ainakaan käyttää metsänhoidon vertailussa. Myös jk metsän kasvatuksessa kehityskelvottomat raivataan pois.

    Metsissä on paljon myös nuorempaa kehityskelpoista taimistoa, joita voi käyttää. Olisi vielä paljon enemmän, jos jaksottaisessa metsän kasvatuksessa taimistojen kehittyminen sallittaisiin paremmin.

     

    Jovain Jovain

    Se on kuusella esim. aukko tai pienaukko hyvä lähtökohta. Jeessikö se määrittelee, oliko jatkuvaa vai jaksollista kasvatusta, lopputulos voi olla aivan sama. Kuuselle 50 vuotta hyvissä olosuhteissa ja hyvällä hoidolla tuottaa sahapuuta. Näin myös jatkuvassa kasvatuksessa, rintamailla, korvilla ja turvemailla ei ylletä samaan.

    Jovain Jovain

    On sillä poistettavalla puulla ikä ja kiertoaika. Istutettavalla taimella on myös ikä. Sirkkataimesta se lähtee. Kasvunopeus on kutakuinkin sama, jos kavatusolosuhteet ovat rinnastettavia. Kannattaisi pyrkiä kitutarjonnasta ja muusta vastaavasta pois, eivät ole rinnastettavia.

    Jovain Jovain

    Hannikaisella näyttää hirsien harsinnon eli sahapuiden hakkuun kiertoaika olevan 160 vuotta Etelä-Suomessa ja 240 vuotta Pohjois-Suomessa. Tottahan edistymistä metsänhoidossa on tapahtunut. Tällä hetkellä mennään parhaimmillaan jo 40-60 vuoden kierrossa. Niin myös jatkuvassa kasvatuksessa. Ainakin erirakenteisessa kuusikossa päästään jo 50 vuoden kiertoaikaan. .

    Jovain Jovain

    On aikatavalla itsensä ja lukijan pettämistä, jos jk metsänkasvatus yleistetään vain turvemaille ja korville sopiviksi. Näillä väittämillä ei vertailla metsänhoidon paremmuutta, vaan ns. ilmastopäästöjen hallintaa turvemailla. On saman tyyppinen asia, kun väitetään jk sopivaksi muutamille erityiskohteille. Varsinaisesti metsänhoidon kannalta näillä väittämillä ei ole tekemistä. Peitteisessä metsänkasvatuksessa jk sopii kaikille metsäalueille.

    Jovain Jovain

    Mm. Tuskin on tarpeellista määritellä pohjapinta-aloja erikseen jatkuvalle ja jaksolliselle kasvatukselle, jos toimitaan ns. samassa metsässä ja sovelletaan metsänhoitotapoja keskenään. Tuskin PPA ratkaisee myöskään sitä, kasvatetaanko vai uudistetaanko. Jos on edellytykset edelleen kasvatukselle tehdään sitä, muussa tapauksessa uudistetaan. Jk hakkuut kuuluvat sinne kasvatushakkuisiin.

Esillä 10 vastausta, 2,591 - 2,600 (kaikkiaan 5,337)