Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Pistää epäilemään tuo itsensä kehuminen ja toistensa puolustaminen?
Ei olekaan ristiriitaa, mutta myös verhopuustolla on monia käyttömuotoja, ei vaan hallantorjunta. Verhopuuston alle on metsitetty paljon vajaatuottoisia metsiä, jotka ovat tällä hetkellä päätehakuu vaiheessa. Se nyt ei kuitenkaan ole se pääasia, vaan hyvää on pitkän ylimenokauden jälkeen metsänhoidon soveltaminen, joka tällä hetkellä on menossa hyvään suuntaan. Kapea-alaisuus tuskin on hyväksi metsänhoidossakaan, jos ei sekään, että vahditaan toisten lukuharrastuksia?
Tuskin kuitenkaan suositusten soveltamiseen on mitään estettä, sitä on tullut harrastettua?
Tapion metsänhoidon suositus voi olla virheellinen. Mitä suojuspuilla tarkoitetaan on ristiriitainen. Ennen suojuspuita (suojuspuuhakkuu) käytettiin kuusikoiden uudistamiseen. Ja tällä hetkellä käytetään suojaamiseen: ”Käytetään syntyneen kehityskelpoisen taimiaineksen suojaamiseen”. Aiheuttaa kieltämättä hämmennystä. Ennen aikaan suojaamisella tarkoitettiin verhopuustoja.
En lähtisi eriyttämään. Voi olla epäselvä kysymys, ohjataanko suojuspuustolla jaksottaista vai jatkuvaa kasvatusta. Luontaisella metsänhoidolla pyritään synnytetään taimistoja ja vapauttamaan niitä.
Suojus- ja siemenpuuhakkuita ja kaistaleita on pidetty jaksottaisena metsänhoitona. On vaan hyväksi, jos tästä voidaan poiketa. Kysymys on päällekkäisyyksistä ja on vain eduksi, jos metsiä voidaan hoitaa keskitetysti. Sen mukaan mitä eteen tulee ja on ajan kohtaista. Voi olla myös viheriäisestä toiminnasta kysymys ja on vaadittu eriyttämään monin eri tavoin?
Visa, käytetään myös siirtymähakkuuna jatkuvaan kasvatukseen.
Suojuspuut on jaksottaista. Saahan sitä vaikka jaksottaista käyttää jatkuvan kasvatuksen alustana. Tyypillistä jaksottaista näyttää olevan, ei tarvitse odotella, ja tamppaamista riittää. Hyvää tähän asti, ettei kuitenkaan verokkina käytetä??
Voi olla hakemisessa, jos odotusarvo on, että heinettyminen valloittaa jatkuvan kasvatuksen metsän. Eiköhän jatkuvan kasvatuksen lähtökohta ole päinvastainen, peitteisellä metsänhoidolla heinettymistä torjutaan, ei lisätä.
Hyveenä metsänhoitoa on pidettävä. Niin kuin sitäkin, että sinne Visan umpikuusikkoon ei kannata lähteä jk-metsää perustamaan. Tulee raiskio, niin kuin hän myös itse kuvaa. Sama on nuoremmissa metsissä, joita metsälaki suosittelee.
Valitettavasti kysymys on metsänhoidon elementistä, jota käytetään ja jolla yleisesti perustellaan metsänhoidon paremmuutta. Valitettavasti kysymys ei ole edes jk-metsästä, vaan harhaan johtavasta kuvauksesta jk-metsän perustamisesta.
Toista on erirakenteinen metsä, jossa jk-metsän elementit ovat olemassa. Niille voidaan ennustaa jatkoa ja on myös kannattavuuden kannalta merkitystä.
On vähän samanlainen keskustelu kuin heinettymiskeskustelu. Tottahan heinettyminen ja avohakkuut on hyve ja iso plussa metsänhoidolle. On sitä ja että voidaan myös sellaisena säilyttää, on jaksettava tampata. Samaan hengen vetoon on kuitenkin myönnettävä, että myös peitteinen metsänhoito pitää heinettymisen aika tehokkaasti kurissa.