Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mikä estää kurkistamasta metsän ihmeelliseen maailmaan. Sata vuotiaan metsän muokkausjäljessä (usein kuusikko) on pillikkeitä kasvamassa. Voivat olla hyvinkin kaukaa, jostain kaskeamisen tai sen jälkeiseltä ajalta. Ja ovat metsäalueilta, joissa maatalouskäyttöä ei ole enää havaittavissa. Ja voivat olla myös lehtipuukierron (pioneerivaiheen), eli kuusettumisen edeltävältä ajalta.
Pillikkeillä nyt ei ole merkitystä metsänhoidon kannalta, mutta aina voidaan kysyä. Minkälainen viesti voisi olla esim. sadan vuoden kuluttua?
Voi olla viestiä myös tähän päivään. Kannattaako vanhoja tasaikäisiä kuusikoita käyttää verokkina metsänhoidon paremmuutta arvioitaessa?
Ei ole puututtu jaksottaisen tai avohakkuun kiistattomiin etuihin, vaan ”heinettymisen” ongelmaan. Jota on pidetty ilman saasteiden, typpi ym. rikkilaskeuman aiheuttamana. Heinettyminen joka tapauksessa lisääntyy ja väitän edelleen, että myös liiallisella maan muokkauksella on vaikutuksensa. Siinä mielessä joku kääntömätästys tai vastaava maanpinnan rikkomista minivoiva menettelytapa on parempi. Hankalaa on metsässä, vaikka liikkumisen tai työskentelyn kannalta, montut ja vesikuopat. Onhan niitä pidettävä vihon viimeisenä metsänhoidon tapana.
Väitän kuitenkin, että avohakkuuttomassa metsän kasvatuksessa maanpintaa ei avata. Eli ei avata metsän siemenpankkeja ja ei avata muokkauksella tarpeettomasti kasvualustaa. Onhan jaksottaista metsän kasvatusta parhaimmillaan kierrätetty jo usean puustosukupolven ajan ja ainakin etelä suomessa metsät on kertaalleen muokattu. Eli on luotu sitä otollista kasvatusalustaa pintakasvillisuuden ja vesakon lisääntymiselle. Aivan hyvin voidaan kysyä, lisääkö muokkaus heinäongelmaa ja voidaanko peitteisellä metsän kasvatuksella ongelmaa torjua?
Vanhat tasaikäiset kuusikot tuntuu olevan aika paha ”verokki” metsänhoidolle. Verokkina käytetään ja onhan siihen aihetta, mutta voi olla myös väärä lähtökohta. Ei niistä vanhoista tasaikäisistä kuusikoista ole saatu sellaisia tuloksia joita kaivataan. Lähtökohtana eri-ikäiset metsät (kuusikot) antavat jo paremman tuloksen. Näin oli tiettävästi myös Erkki Lähteen jatkuvan kasvatuksen tutkimuksissa.
Tiedä sitten mikä on vaikutus metsänhoidossa, kun jaksottaista on suosittu jo yli puolivuosisataa. Ja menetelmän hyväksi yhä kiihtyvällä maan muokkauksella. Vapauttaa siemen pankit ja vapauttaa metsänalustat pintakasvillisuudelle. Perustellaan ilmaston kautta tulevalla ravinne kuormalla, mutta ei oteta huomioon sitä, että myös maan muokkauksella vaikutuksensa. Voi sanoa jopa vallattomalle pintakasvillisuuden lisääntymiselle. On aika huono verokki siinä mielessä peitteiselle metsän kasvatukselle???
Perko: ”Olen kertonut metsänomistajien lammasmaisuudesta ja miten pässien tavoin ovat antaneet ja edelleen antavat kusettaa itseään. Siitä kun on oikeudenpäätös”. Todellakin siitä on oikeudenpäätös.
Menee samaan sarjaan Pukkalan kuolleina pidettyjen ajatusten kanssa. KSA 1-4 edellä AJ viite.
Pukkalan V-tyylin metsänhoitoa on pidettävä kannatettavana: ”Menetelmän perusidea on, että metsätaloutta ei luokitella joko tasaikäismetsätaloudeksi tai jatkuvaksi kasvatukseksi vaan metsän kulloisenkin rakenteen annetaan määrätä, kuinka metsää käsitellään”.
Eihän puukaupan eriyttäminen kahteen pääluokkaan, samoin kuin metsänhoidon eriyttäminen kahteen pääluokkaan ole yhteiskunnalle hyväksi. Jaotellaan ”vuohiin ja lampaisiin” ja tarkoittaa käytännössä poliittista jaottelua yhteiseksi hyväksi. ”Puujalka” se vaan kestää ja kestää, mutta olisi syytä myös ajatusmaailmaa muuttaa.
Aegolius: Eli olen saanut sen taulukon vastaavan pystykauppahinnan päälle hankintalisän myös tukille. Sitä kysyttiin ja eihän puukaupassa ole mitään järkeä, ellei makseta niistä palveluista joita on tekemässa?
Ei ole olemassa mitään kuplaa, olen yksiselitteisesti kertonut haluamasi tiedot? En ole salaamassa mitään ja kerron kyllä jatkossakin.
Aegolius: Tuosta yhtiön vaihtoehtoisesta tarjouksesta. Siinä samalla tarjouksella on kaikki, on hankinta ja pysty ja myös korjuu tarjottuna. Yleensä yhtiöt tarjoavat erikseen hankinnan ja pystyn ja sopimukset tehdään erikseen. Tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa mistä tässä on kysymys. On metsänomistajien toimiala ja on yhtiöiden toimiala, joista tarjotaan erikseen.
Ainakin vaihtoehtoisella tarjouksella on tarjottu ja maksettu ajantasainen vastaava pystykauppahinta + hankintalisä, myös tukille, joka viimeksi oli 13 euroa. Läpihintana tukkileimikosta ja kuituleimikosta tarjottiin 15 euroa. Visa kysyy, onko pystyhintoja kysytty muilta yhtiöiltä. On kysytty.
