Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukko, ei ole selityksiä myöskään mitä tulee puukauppatapaan. Näistä huolen aiheistasi, isännättömästä rahasta, alv palautuksista, metsänomistajien korjuusta ja siitä, että puukauppa ja korjuu (ostopalveluina) hoidetaan oman toimialan ja kirjanpidon kautta. Sopii erinomaisen hyvin myös jk hakkuisiin. Saa kotiuttaa ne hyvät kaupat ja verotuksen kautta tulevat etuudet eli vähennykset. Voi myös paremmin vaikuttaa oman metsän tapahtumiin.
Puulla ei ole kahdenlaista hintataulukkoa. Ei ole havaintoa, että jk puusta maksettaisiin vähemmän. Korjuun kustannuksen korkeampi hinta ei ole olennainen sekään. Ostajat käyttävät sitä jopa kaupan myyntivalttina.
Että hyvin on päästy kaupoille ja uskon niin jatkossakin. Puunostajalle sopii myös laskulle, joka tarkoittaa myös sitä, että ei mennä perinteisen perinnän ja jopa ”ilmaispalvelujen” kautta. On seikka, joka ansaitsee laajemman tarkastelun.
Alueella oli huonolaatuisen metsän sisällä hyvä kehityskelpoinen kuusikko. Hakkuussa poistettiin yli-ikäiset ja huono laatuiset puut. Ylisinä lähinnä huono laatuista koivua, parhaat säästettiin ja leppää oli aika paljon. Menivät myyntiin pääasiassa polttopuina klapeina ja halkoina ja päälle alustan raivaus. Hakkuukertymä oli noin sata mottia ja puustoa on tällä hetkellä suunnilleen saman verran ja seuraava hakkuu n. 10-15 vuoden kuluttua. Puhdistuhakkuu tai siivoushakkuu, mikä tuo nimike voisi olla.
Samoilla lähtöarvoilla voi olla monenlaisia käyttötarkoituksia. Viime vuosilta on hyviä kokemuksia metsälaitumesta, joka tuli säästettyä jk metsäksi. Suositus oli avohakkuu tai ainakin täydennysistutuksia täytyy tehdä. Täydennysistutuksiakaan ei sitten tarvittu ja toimenpitteeksi riitti puhdistushakkuu.
Visa, kysyt klo 8:47 ”Mitä vikaa ko. lähtökohdassa on ollut”. Kiinnitin huomiota heinäämistarpeeseen, jota kertomasi mukaan on ollut erittän paljon ja rainaustarpeeseen, jota on kahden sijasta ollut viisi raivauskertaa. Kerroin myös omasta kokemuksesta, jonka mukaan metsälaitumet ovat yleensä reheviä ja luontaiseen uudistamiseen huonosti sopivia. Aikoinaan niitä uudistettiin viljelemällä. Ei tämä oikein natsaa vieläkään, ottaa metsälaidun verokiksi luontaiseen uudistamiseen.
Visa hyvä, suojuspuuhakkuu siinä kuin siemenpuuhakkuu ovat luontaista metsänhoitoa ja ovat jaksottaiseen kuuluvaa. Vielä 80-luvulla jatkuva kasvatus oli kiellettyä, joten vertailu ei voi olla jatkuva kasvatus vastaan joksottainen, jota vielä lähtökohtana metsälaidun on sotkemassa. Luontainen vastaan viljely voi olla, mutta vertailussa myös luontaiselle metsänhoidolle lähtökohdan pitäisi olla sopiva.
Vanhat karjanlaitumet ovat yleensä reheviä heinää ja muuta roinaa kasvavia. Eivät oikein sovellu luontaiseen uudistamiseen, ellei taimikko tai edelleen kasvatettava nuorimetsä ole valmiina. Aikoinaan niitä hoidettiin paljon, menivät yleensä metsänviljelyn kautta, istutettiin kuusta myös verhopuuston alle.
Puukille tiedoksi, että hankintalisää maksetaan myös tukille ja se on yleisen hintatason mukainen. Myös työnjohtokorvausta maksetaan, se tulee siihen päälle, kaupan muina etuuksina.
