Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puukauppatavalla ja verotuksella on myös vaikutusta. Kannattaa nähdä vaivaa sen puolesta, että ohjaa puukaupan elinkeinon harjoittajan eli metsänomistajan oman kirjanpidon kautta. Jos ei ole omaa kalustoa, ostopalvelunakin tulee oman kirjanpidon kautta. Ostopalvelut laskulle ja tällä ei ole vaikutusta logistiikan tai puuhuollon yleisen sujumisen kannalta.
Puuki: Ei ole olemassa leimikon parempia kantorahatuloja. Ne ovat olettamuksia ja on mielestäni uskaliasta näillä ohjata käytäntöä?
On myönnettävä, että on tullut käytettyä aikaa muuhunkin, ei vaan silmien kiinni pitämiseen. Metsälaissa on hyvää, että saa valita menettelytapansa, niin metsänhoidossa korjuussa kuin puukaupassa. Mutta valitettavasti niitä mahdollisuuksia käytetään myös hyväksi. On niistä kerrottu.
On silläkin vaikutusta mitä muut tietävät ja kokemustiedolla myös. Ei metsä ole pyhää, sitä on syytä haastaa. Tapion ohjeilla sovelletaan metsälakia, joten kannattaako sillä perusteella alkaa kovin paljon trollaamaan. On parempi, että kehitys menee eteenpäin ja siinä mielessä on tarpeen kuunnella myös muutostarpeita.
Näin mehtäukko, siihen kun lisätään lähtökohdat puukaupan (korjuun) ja metsänhoitotavan harmonisoinnista, eli metsänomistajan elinkeinon harjoittamisesta ollaan jäljillä. Sitähän itsekin teet omassa metsässä, kylläkin yhtiön sopimusurakoitsijana, sillä tarkoitamme eri asioita. Kun en omista kalustoa joudun ostamaan palvelut.
Mutta perus-setti on kunnossa ja mitä tulee (Gla) kehityskelpoisen taimiston ikään. Avovaiheen kautta uudistettuna taimisto tulee samassa ajassa kuin jaksollisessa metsän kasvatuksessa. Siinä mielessä puhuisin samasta metsästä ja metsänhoidosta, jossa myös talousmetsässä syntyy kehityskelpoisia ja edelleen kasvatettavia taimistoja. Ne ovat niitä 30-50 vuotiaita ja myöhemmin ensiharvennusvaiheeseen tulevia.
Todellakin on myös tunnetta, mutta eikö tuo liene vain hyväksi palstalle, niin kuin tämäkin?
Peitteisen kiertoon sisältyy usein useita jaksottaisen kiertoja. Aina siellä ovat mukana viljelyn ja hoidon kustannukset. Ne vaan ovat siellä mukana ja voiko niitä kuitata millään alemmilla (oletetuilla) puun tai korjuun hinnoilla tai korkokuluilla. Jos investoi tekee sen reilusti ja välttää käyttämästä aloituksen puustopääomia, sillä väistämättä ne ovat menossa tamppaukseen.
Se on aivan turha mettäukon väittää ko. kuusikoita pilalle harsituiksi. Eivät vanhatkaan kuusikot ole pilalle harsittuja, aika vähän miitä on tullut vastaan. Paremminkin uusi metsälaki alkaa niitä tuottamaan. Hoidettuja ovat myös vanhat kuusikot, harsittujakin, on harvennettuja, väljennettyjä, samoin kuin jaksollisessa metsänhoidossa tehdään. 250-300 kuution kuusikot lopetusvaiheessa kertoo aivan muusta. Ovat kuitenkin ikänsä perusteella harsinnan ajalta, eli peitteisen metsänkasvatuksen metsiä.
Eihän niistä 100 ja yli 100 vuotiaista kuusista olisi ollut enää jk metsäksi. Toinen tilanne olisi ollut joskus 70 luvulla. Näytti olleen isoja kantoja siellä metsässä sitä edeltävältä ajalta. On harsittu menestyksellä vielä siihen aikaan.
Ei ole kuitenkaan avohakattu siihen aikaan. Olisi jäänyt 40 vuoden tukkisaanto saamatta. Oikeastaan myös siirtymäajan tukkisaanto olisi jäänyt saamatta. Sillä väistämättä metsä vanhenee ja on vaikeuksia saada metsä elpymään. Metsää on hakatava ja hoidetava aikanaan. Ja onhan nykykäsityksen mukaan metsänhoito siinä mielessä tarpeetonta. Eikun matalaksi ja vatukoita hoitamaan.
Olisiko sitten heinikkoryönä esteenä metsänhoidolle. Ei ole heinikoita esiintynyt ainakaan männyn kylvöalueilla. Ei sitäkään ovatko jk sekametsää vai jaksottaisen erirakenteista. Sama kohtelu niillä on hallinnollisesti (kemerat ja hoidon suositukset) ja hyvin ovat sopineet samaan metsään. Jäi pois mättäät ja kuusen taimet ja tuloksena mäntymetsät?
