Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Sijoitustoiminta ei ole metsänhoitoa, sillä ei ratkaista metsänhoidon paremmuutta. Ei myöskään, jos oletetusta sijoitustuotosta vähennetään jk:n tulos ja ilmoitetaan, että siinä on se jk:n tulos.
Tekee vaan hyvää olla kuulolla, sillä metsät niin kuin kaikki muu on hitaassa muutoksessa. Ja onhan Suomessa paljon muuta, ei vaan metsät ja kun luonnosta puhutaan liittyyhän se metsiin. Suomen luonnon vertailussa on vielä paljon hyvää, jota kaikkialla muualla ei ole. Niilläkin on hintalappunsa ja tuskin liian ahtaalla metsäpolitiikalla kannattaa käydä torjumaan. Mieluummin joustoja, sekin on voimavara, siihen nähden mitä tiukalla vastakkaiasettelulla voidaan saavuttaa.
Näyttää, vaikka tuosta Puukin laskennasta ei mitään hyötyä olekaan, mielipide kuitenkin vaikuttaa. Erään metsäorganisaation omien metsien hoidossa on havaittavissa muutos. Vanhan avohakatun metsän jäljiltä raivuussa on jätetty kaikki kehityskelpoisiksi katsotut taimet ja nuori metsä kasvamaan. Kuusta lähinnä. Eli selvää erirakenteisuutta on havaittavissa. Ei niitä paljoa ole, mutta on kuitenkin. On siellä jättöpuita ja säästöpuuryhmiä myös. Ei tällaista metsänhoitoa muutama vuosi sitten ollut havaittavissa?
Metsänhoidon menetelmät soveltuvat metsänkasvatukseen. Näin pitäisi olla myös kustannusten osalta. Ainakaan omalla kohdalla ei ole tullut vastaan tilannetta, että jk korjuun kustannukset tai puunhinta olisivat olennaisesti vaihdelleet verrattuna jaksottaisen hintoihin. En ole päässyt nauttimaan ilmaisesta metsänviljelyn tai hoidon kustannuksista. Ei ole tullut vastaan tilannetta, että oletetulla jk:n alemmalla hinnalla tai kaliimmilla korjuun kustannuksilla, olisi hyvitetty jaksottaisen kustannuksia. Jos säästöjä on tullut, ne ovat olleet todellisia, ei olettamusten varassa olevia. Normaali kassavirtaperiaate riittää.
Onhan tämä huonoa mainosta vaihtoehtoiselle metsän kasvatukselle, jota jk:n arvostelijat voivat epätosilla väittämillä pitää yllä ja kontrolloida. Mutta on myös vahvuustekijä, jk antaa myös selvän edun, niin kuin on kerrottu. (korj. kieliasua klo 17:10)
Niin olisi mutta, eiköhön EU:n hiilitullirahat mene teollisuuden maksuttomiin päästöoikeuksiin (energia-ala ja energiaintensiiviset teollisuudenalat), joille myönnetään edelleen huomattavia maksuttomia päästöoikeuksia. Uusi mekanismi ei kuitenkaan saa johtaa EU:ssa sijaitsevien tuotantolaitosten kaksinkertaiseen suojelemiseen. Näin Mepit. Puukille tulee näitä win-win tilanteita?
On hyviä kokemuksia jostain 70-luvulta, kun rauhoitettuja metsiä hoidettiin kuntoon. Tehtiin puhdistushakkuita, joille vaihtoehtona oli avohakkuu ja metsänviljely.
Vielä siihen aikaan oli metsän ylemmässä johdossa ymmärrystä edelleen kasvatukselle. Hyvä niin ja myöhemmät vuodet ovat sen paremmuuden osoittaneet. Näin tehtiin ja monessa kohtaa oli tarve myös avohakkuulle ja metsän viljelylle.
Keskustelu metsänhoidosta on omituista. Väitetään tiukkaan metsänhoidon paremmuutta ja osoitetaan laskelmilla ja kuvitteellisilla tulonsiirroilla jaksottaisen paremmuutta. Viitataan jopa turhiin harveikkoihin, kysymys voi olla myös poliittisesta ristivedosta. Trollaaminen on muodissa tällä hetkellä.
Metsäala käpertyy itseensä. Tuolla edellä AJ:n UPM:män kyselytutkimuksessa 65 % pitää hiilinieluja tärkeämpänä kuin taloudellista tulosta 27 % tai työllisyyttä 18 %. Ja alle 45 vuotiaista yli puolet piti ekologista kestävyyttä tärkeämpänä kuin taloudellista tulosta.
Metsäalan käpertyminen on ollut havaittavissa jo vuosikymmeniä. Ainakin puuntuottajalle vaihtoehdottomuus on ollut havaittavissa, muussakin ei vaan metsänhoidossa. Ekologinen kestävyys on vaihtoehto, metsällä on rahassa mitattavia arvoja, ei vaan maksimaalinen puun kasvu ja puun tuottaminen. Kuten puuntuottajan aseman vahvistaminen, siihen myös tuon kyselyn ”kannatusluvut” vahvasti viittaavat.
Vaikeuksia on pärjätä hirville, vaikka loma-ajat on takana ja parasta on tarjottu. Trico näyttäisi auttaneen, hirvistä ei ole nyt havaintoa.
Hirvien mässäily alkaa viimeistään juhannukselta, kun horsmat ja muut herkut ovat parhaimmillaan. Missäpä niitä parempia kohteita on kuin parin vuoden ikäiset aukot. Tietää menoa myös koivun taimille, kelpaavat vesataimina hirville oikein hyvin.
