Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tutkimuksen mukaan avohakkuualueet ovat päästölähde ja jatkuvan kasvatuksen metsät ovat hiiltä sitovia. Suurimmillaan ero on 50 % peitteisen hyväksi. Puolestaan synteesiraportissa todetaan, että jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista metsien kasvuun ei ole pitkäaikaisiin mittaustuloksiin perustuvaa, julkaistua tutkimustietoa. Tällä on vaikutusta myös hiilensidontaan (hiilinieluihin korj.) ja asemointiin metsänhoidossa.
Harvemmin kannot ja havumassa toimivat hiilinieluina, sellaista havaintoa ei ole? Aika ehtymättömälle paikalle vaikuttaa nuo tallintakuset, mutta ei se haittaa, päinvastoin?
Jos harrastusta riittää taimet voi kasvattaa itse. Pienellä vaivalla saa laatusiementä karistamalla kävyt ja norkot itse. Turpeet ja kasvatusalustat löytyy alan liikkeistä ja haeskelemalla netistä. Toisaalta pieneen tarpeeseen voi olla iso vaiva tämäkin, kun niitä valmiita metsitystaimia saa edullisesti muutenkin.
70 vuotta ja koko kiertoajan oli verrattuna jatkuvaan kasvatukseen.
Ei taida olla ihan itsestään selvä asia? Minkälaisilla arvoilla Konsta niitä harsintametsiä ja nieluja kasvattaa. Epäilen, että ovat kaukana optimista. Huonosti tuottava, puusto että taimet tuntuvat olevan kovassa huudossa vertailussa?
Saahan sitä olla lukevinaan ja väittää. Aukko on päästölähde 3-4 vuotta tai aukkoa voidaan pitää jopa ilmastotekona? Mistä muusta kuin trollaamisesta ja valheen suoltamisesta on kysymys? Tutkimus on osoittanut aukon olevan päästölähde, verrattuna peitteiseen metsänhoitoon. Hyvinkin selkeästi aina kierron 70 vuoteen asti ja koko kiertoajan. Kannattaa hakea kuukkelista esim Jatkuva kasvatus/Kujala. Hiilivertailut ovat artikkelin lopussa.
Eroaako puunsaanti tai hiilinielu metsässä jollain tavalla. Niin väitetään, ainakin peitteinen metsä tuottaa puuta ja nielua koko ajan. Aika ei myöskään voi tulla kysymykseen, jos hoitomuodot tuottavat puuta ja nielua suunnilleen saman verran. On osoitettu myös, että avohakattu alue on päästölähde ja peitteinen on hiiltä sitova. Suurimmillaan ero on n. 50 % peitteisen hyväksi.
Ennakkoraivaukset sanan varsinaisessa merkityksessä eivät kuulu peitteiseen metsänhoitoon, mutta pois suljettua ei myöskään ole, viljelytoimet ja avohakkuut. Olikohan vahingoksi, jos tutkimus tekee soveltavaa tutkimusta? On määritelty kuusen alikasvosten ikää ja on aiheutettu hyödyllistä tuhoa kuusen taimikoille. Ei varsinaisesti ole tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa, mutta toimivat paremminkin hoitomuodon vastustajien mielikuvituksissa? Niin kuin tuokin väittämä, lihotettavien puiden poistamisesta jk hakkuissa?
Outoa keskustelua, nikit keskustelevat keskenään. Sekään ei tunnu riittävän, sotketaan ja ilmeisen epämukavaksi koettu viesti/viestejä on poistettu. Ei ole hyväksyttävää, oiskoon aivopierut tuottavat monenlaista. Harsinnassa poistetut puutkin tuottavat miinustiliä? Voi olla laskennassa, mutta ei ole tunnistettavissa jk metsään?
Konsta: Valitettavasti käyttämäsi tuloerot eivät ole todellisia. On erilaisia tapoja hoitaa jk metsiä ja jk puusta maksetut hinnat ja korjuu ovat vertailukelpoisia jaksottaiseen metsänhoitoon verrattuna. Kauppaa on käyty, myöskään vaihtoehtoiset sijoitustuotot eivät ratkaise tätä ropleemaa. Vain jaksottaista hyvittävää etuutta ei ole ja toisaalta jaksottaisen metsään perustettu jk metsä ei ole se varsinainen vaihtoehto. On välivaihe siirryttäessä jatkuvaan kasvatukseen ja käytetään menestyksellisesti, kuten Kettunen, Perko jne.