Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Yksi luukku ei auta vallitsevaa tilannetta miksikään, saattaa helpottaa asiointia, mutta perusongelmat säilyvät. Syödään enemmän kuin tienataan. Ei houkuttele töihin, jos työtä tekemällä kansalaispalkkaa alennetaan. Voi olla turhaa tällaisia automaatteja kehitellä. Se, että ei ole työtä, on pitkän ajan kehitys. Kansalaisturva on luotu niin hyväksi, että menee jo työn tekemisen edelle. Työn tekemiseen tarvittavista pääomista on puutetta ja ei auta, jos niitä on vuosikymmenet syöty ja tuhlattu. Alijäämäinen talous ei houkuttele.
Ongelmat on tunnustettu myös vasemmalla, jos vaikka eriävät mielipiteet on esitetty. ”Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa”.
Ei myöskään työikäistä väestöä yhteiskunnan elätettäväksi, kun pääomat eivät ole riittäneet omankaan väestön elättämiseen.
Jossain vaiheessa kun ihmisten hoiva ja työelämäkysymykset saadaan tasapainoon. Menestyvien asioiden puolesta on toimittu ja kunniasta riittää jakajia. Mutta jäädäänkö velkaa, kun suuret ikäluokat saatetaan ansaittuun lepoon. On kuitenkin huolehdittava kotimaassa ja siitä, ettei portteja pidetä avoimina. Ihmisten hoiva ja ylläpito on kovaa valuuttaa ulkomailla ja tulijoita riittää.
Onhan niitä jaettu vappusatasia ja hölmöt äänestävät, kun ei ole käsitystä mistä se raha tulee. Omasta taskusta ja siitäkin huolimatta äänestetään sorrettujen puolesta. Voi olla myös tietoista toimintaa ja voi olla moninkertaisia katteettomia tuottoja. Hölmöläisten politiikkaa, kun pitäisi huolehtia myös tulopuolesta?
Kannattaako porsastelua jatkaa, se jo vasemmaltakin myönnetään. Köyhtyminen aiheuttaa huolta, mutta silti vielä metsien kiinteistöveroon turvataan. Voihan se olla, että kauppa hiljenee siitäkin huolimatta. Onhan se nähty pienemmissä yrityksissäkin, ei taida työn loppuminen olla ylpeilyn aiha. Voi olla sitäkin, mutta missä järjestyksessä. Työnteon loppuminen turvataan sosiaaliturvassa ja erilaisilla tukijärjestelmillä. Menestyäkseen pitäisi olla päinvastoin, maksuun menee ja hintoihinsa tulee. Lakkoilu on halpaa?
Onhan se lähestymiskulma sekin, että kiinteistöverolla pyritään ohjaamaan metsien monimuotoisuutta ja suojelua. Kun myös metsänhoidolla ja metsänkäytön muutoksilla voidaan vaikuttaa. Vähentää vastakkainasettelua ja haitallista eriyttämistä. Viljelymetsät vastaan suojelu- ja virkistysmetsät.
Perinteisesti yhteiskuntahyvää on mitattu metsistä ja maaseutuelinkeinoista. Muutosta siinä mielessä ei ole tapahtunut ja aina voidaan kysyä, riittävätkö metsien pääomat. Voi olla lakipisteessä tällä hetkellä ja on kehiteltävä muuta. Kiinteistövero on samaa jatkumoa, syö metsien pääomaa ja on ongelma yhteiskunnassa. Hyvät etuudet eivät vielä ole pääomaa joka tuottaa.
Hyvät työhalut auttaa menestymään, on hyvä ominaisuus olemassa ja että pystyy järjestämään itselleen työtä. Kaikki eivät siihen pysty ja voi olla, että aikoinaan työn tekemisestä luovuttiin liian helposti. Kannattamatonta työtä ei enää kannattanut tehdä, avattiin portit kalliin markan politiikalle, työmarkkinat halpatyövoimalle ja sosiaaliturvalle. Eihän sitä kestä minkäänlainen talous, jos ”kannattamatonta” työtä ei kannata tehdä. Tällä hetkellä halpatyövoimalla teetetään alkutuotannosta teollisuuteen ja talonrakentamisesta ihmisten hoivaan. Jossain mentiin pieleen 80-luvulla, haukattiin liian isosta kakusta ja kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Nyt liputetaan Suomalaisen työn puolesta ja kerrotaan jopa iltauutisissa. Raumalla työvoima rekrytoidaan lähikunnista.
Tuskin kuitenkaan haavekuvien tutkimuksesta on kysymys. Hyvää tutkimusta tehdään jaksottaisen metsissä, mutta sitä hyvää tutkimusta ja käytännön tuloksia tehdään myös peitteisen metsissä. Tuskin kuitenkaan jaksottaista metsänhoitoa kannattaa lähteä omimaan sillä perusteella, että jaksottainen tekee parempaa tulosta. Ei ainakaan sulkemaan peitteistä metsänhoitoa maisema ja virkistysmetsiin, jonne hoitomuodon katsotaan soveltuvan paremmin?