Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Olisi hyvä olla läpimittaluokat myös metsänhoitosuosituksissa, ettei runkolukua korvata kehityskelvottomilla riukupuilla tai aukkoa tehdä hyvässä kasuvaiheessa olevaan metsään. Tämä on yleisellä tasolla ja on typerää, ala-arvoista toimintaa lähteä kumoamaan metsänhoidon hyvillä tuloksilla.

On metsänomistajien oma vika kun ei tunneta eroa puukaupan ja metsänhoidon välillä. Niin hyvää kuin jaksollinen metsänhoito onkin ja laskelmin todistetaan. On kuitenkin puustosta edelleen 4/5 osaa luontaista puustoa. Eli läpimurtoa siinä mielessä ei ole tapahtunut. On korkeintaan puukaupassa, mutta esim. meraohjelman puusto 60-70 luvulta on tässä vaiheessa lähestymässä päätehakkuu ikää. On hakattu lähinnä luonnontilaisia metsiä ja vielä tälläkin hetkellä hakataan, jota myös viljelyn epäonnistuminen auttaa.

Todistellaan metsänhoidon paremmuutta, mutta eihän sitä lopputulemaa vielä tiedetä. Tilaa on myös yllätyksille. Oliko Tsekissä Euroopan suurien myrskytuhojen jälkeen, kun kuusen viljely (istutus) kiellettiin.

Metsän parturointia on kyllä harrastettu ja sitä uusi metsälaki on edesauttanut. On eria asia perustella metsien tuottoa huomattavasti suuremmilla puumäärillä, kuin mitä metsänhoidon suositukset edellyttävät. Ja nehän ovat tunnetusti alhaiset. Voidaan käyttää hyväksi ja käytetään asteikolla 0-100.

Jees on aivan oikeassa siinä, että Jovainilla ei kestä hallinnassa, minkälaista puukauppaa haluaa tehdä. Samoin menee metsänhoito sekaisin, ei tunne eroa jatkuvan ja jaksottaisen metsänhoidon välillä.

Voin kuitenkin vakuuttaa, että toiminta on tarkoituksen mukaista. Vallitsevan tilanteen mukaista toimintaa samassa metsässä. Eriyttäminen ei ole tarpeen.  Myöskään verottaja ja klusteri ei aseta esteitä sille, minkälaista metsänhoitoa ja puukauppaa metsänomistaja haluaa tehdä.

Ei ollut sooloilusta tai sekoilusta, vaan metsänomistajan toimialan hallinnasta. Mieluummin oman kirjanpidon kautta, kuin perinnän kautta.

Väistämättä isoista asioista on kysymys metsänhoidon ja metsien monomuotoisuuden kannalta, maksetaanko metsänomistajalle vai peritäänkö. En kuulu siihen perittävien joukkoon. Kolmanteen kolonnaan siinä mielessä, että ei edes kysytä mitä maksaa.

Olen metsänomistajan hoidon kannalla. Sama raha on käytettävissä myös metsänomistajien hoidossa ja voidaan käyttää perinnän sijaan metsänomistajalle suuntautuvina maksuina.  Ei myöskään ole pakko hyväksyä metsänhoidon ja puukaupan eriyttämistä. Vaihtoehto sille on toimia keskitetysti ja tarkoittaa toimintaa samassa metsässä ja samoilla sopimuksilla. Metsiä hoidetaan ja puukauppaa käydään myös tähän tapaan. On myös metsien monimuotoisuuden kannalta vaihtoehto.

Kieltämättä muutoksia on odotettavissa. Voi olla, että perinteinen vastakkainasettelu on hiipumassa, kohtaa ainakin voimakasta vastustamista. Tilaa on jäämässä myös luontoarvoille.

Vedotaan metsänomistajien lisääntyvään kustannustaakkaan. Sitä ei kuitenkaan huomioida, että mo. kustannustaakka on jo tapissaan ja nämä kustannukset eivät tule luonnonhoidosta.

Ovat metsänhoidon ja puuhuollon kustannuksia. Maksuun tulee niin metsänhoidon kuin puukaupan/korjuun kustannukset. Samaan päästäisiin päättämällä eriyttäminen ja keskittämällä toiminnat, liikkeelle saataisiin myös puuttuvat kolonnat.