Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Laskenta voi lähteä siitä, että vakiintuneen jk metsän tuottoa verrataan vakiintuneen jaksottaisen metsän tuottoon. Vastaavaa vertailukelpoista tulosta ei saada, jos verrataan jk metsän perustamista jaksottaiseen metsään ja verrataan näitä tuloksia, joka sekin voi onnistuessaan antaa hyvän tuloksen. Hyvinkin 30-60 vuoden tuoton odottelu jaksottaisessa on hoitomuotoon kuuluvaa. Keskiverto metsissä ja alemman tuoton metsissä on hyvinkin aikaan kuuluvaa. Uuudistamiseen on investoitu, on hoitovaihe kuluineen ja maksetaan tukea. Ensiharvennuksia on perusteltu tuottamattoman hoitovaiheen tukena.
Jostain kumman syystä myös jatkuvan kasvatuksen tutkimus on tuottanut vertailukelpoista tutkimustietoa. Että se siitä mantrasta ja voi olla, että lähitulevaisuudessa käytännön tasolla hoitomuotoja tullaan yhdistämään. Haetaan hoitomuotoja, jotka palvelevat niin viljelytaloutta, kuin peitteistä metsänhoitoa.
On hyväksi, että lyödään kiilaa demarien vallanjaolle. Ay-liike ja tarkoittaa (instituutio instituutiossa), syödään enemmän mitä tienataan. Palvelu yhteiskunnassa on toki mallikelpoista, mutta kaikki maksaa ja hinnoitellaan. Maksukyvyn kannalta purkaminen myös maksaa. Tuplista voidaan puhua ja yhteiskunnassa päästään tasapainoon siinä vaiheessa, kun rahat riittää. Sattuu huonoon aikaan sikäli ja on itse aiheutettua. Myös puujalka on alijäämissä. Ei ole pönkittämässä yhteiskunnan päätöksiä. Puujalasta turvaa on haettu jo vuosikymmeniä.
Tiedä sitten onko puulajien kasvatuksen eriyttäminen hyödyksi metsänhoidolle ja sopiiko se yleisohjeeksi sekametsille ja vaihtoehtoiselle metsänhoidolle. Lehtipuusto on valopuustoa ja on puulajikierrossa (sukkessio) ensivaiheen, keulilla kasvatettavaa puustoa. Eihän mikään kiellä tai estä toteuttamasta myöskään monokulttuuria metsänhoidossa, päinvastoin, Mutta onhan menettely sekametsiin ja vaihtoehtoiseen metsänhoitoon verrattuna ristiriidassa. Avovaiheen uudistaminen, jossa lehtipuusto on mukana, esim luontainen tai kyväen sekasiemenellä, onhan se portti erirakenteisille ja kerroksellisille metsille. Tuskin kuitenkaan lehtipuuston salliminen vanhentaa tai näivettää metsänhoitoa ja talousmetsiä?
Ei se ollut yhtiöiden ongelma metsien parturointi. Yhtiöt hoitavat hyvin omia metsiään, ei niillä ole mitään syytä tai tarvetta parturoida omia metsiään. Parturoivat mieluummin metsänomistajan metsiä ja ihan metsänomistajan omalla luvalla. On siinä konemiehillä pähkäilyä, mitä kautta se ohjeistus oikein kulkee?
Savossa ja Keski Suomen korkeudella maannousemaa on huomattavasti vähemmän, joten etelän ongelmaa sellaisenaan ei voine yleistää tänne. Ei myöskään luonnon taimistoissa ja jopa ns. sanotuissa alikasvoksissa, joita 40-50 vuotiaina ilmiteerataan jk taimistoiksi (eivät sitä varsinaisesti ole), ovat osoittautuneet terveiksi. Kasvun tiivistymä, joka näkyy tukin tyvessä/kannossa, ei ole lahon aiheuttamaa
Tuossa Raivoojan kuvassa näkyy hyvin männyn tyvellä tummat korot ja nokeen verrattavia mustia itiöitä, mustaa massaa. Näkyy myös nuoren kuusen tyvellä laho. Vastaavat havainnot eivät ole vieraita täälläkään. Tavataan nuorissa metsissä, joissa mikroilmasto on huono. Alustassa kuvan osoittamalla tavalla, olisiko huomattava ylitiheys, jatkuva kosteus, valon puute, mitä onkin? Tavataan nuorissa metsissä tyveltä ”nokisia” sairaita männyntyviä, myös kuusen(tyviä). Samasta taudista lienee kysymys?
Eihän se ongelma olekaan yksittäisen metsänomistajan kohdalla, saa tehdä metsilleen mitä tykkää. Metsänomistajan harkinnassa on, mutta tällaisen vapaan kasvatuksen aikakautena seuraukset myös näkyvät. Aukeaa melkein silminkantamattomiin ja esim metsätilakauppaa seuraava vaihe on, korjuukalusto paikalle. No laki sen sallii ja seuraukset näkyvät maisemassa ja tilastoissa. Metsänhoidon palauttaminen kestävälle pohjalle on tehtävä. Voi olla, että tämä ”vapaan kasvatuksen”, pudotuksen vaihe (en tarkoita tällä jk metsänhoitoa), on ollut helppo tehdä, mutta sen palauttaminen vaatii jo enemmän.
